Laura Kolbe, Samu Nyström, Jyrki Vesikansa: Helsinki 1945 - pääkaupunki ja rauha (Minerva 2015)
Helsinki oli sodan päättyessä pulakaupunki. Ruokaa ja tavaroita säännösteltiin ja musta pörssi rehotti. Asuntopula oli valtava, kun kaupunkiin tuli yhä enemmän ihmisiä. Helsinki täyttyi rintamalta tulleista sotilaista, siirtoväestä, opiskelijoista sekä maalta Helsinkiin muuttavasta väestä. Lisäksi kaupunkiin palasi sadoittain Ruotsiin sijoitettuja sotalapsia. Sotavuosina uusia taloja ei ollut juurikaan rakennettu vaan päinvastoin osa taloista oli tuhoutunut pommituksissa.
Ylimääräisten Helsinkiin tulijoiden määrää yritettiin rajata muuttolupia eväämällä mutta tämä ei estänyt "mustien vuokralaisten" määrän lisääntymistä. Huoneenvuokralautakunta tarkasti asuntoja talo talolta, sillä ylimääräiset huoneet oli annettava tulijoille. Lopulta myös pommisuojat avattiin asuntokäyttöön.
Pahveja ikkunoiden tilalla, lämmintä vettä harvoin
Asuntokurjuus tarkoitti monin paikoin myös asumismukavuuden vähäisyyttä. Monissa pommitusten rikkomissa rakennuksissa ei ollut edes ikkunaa vaan ikkuna-aukko oli peitetty pahvisuojuksin. Kun lisäksi asuntojen lämpötilan ei annettu energiapulan takia nousta liian korkealle eikä lämmintä vettä saanut kuin satunnaisesti, oli kurjuus käsinkosketeltavaa.
Helsinki 1945 -kirja kertoo eloisasti sodasta toipuvasta Helsingistä. Kirjan tuorein ja mielenkiintoisin osa on Samu Nyströmin kirjoittama luku "Helsinkiläiset ja vanhan maailman viimeinen vuosi". Nyströn kuvailee todentuntuisesti helsinkiläisten arkea tuona vuonna. Asunto-, ruoka- ja energiapulan lisäksi esimerkiksi liikkuminen oli hankalaa, kun jopa polkupyörän kumien paikkausmateriaali oli loppunut. Raitovaunupysäkeille palkattiin järjestysmiehiä, jotta vähiin toimiviin raitiovaunuihin jonottavat ihmiset käyttäytyisivät asiallisesti.
Nyström kuvailee, kuinka Helsinki yritti päästä takaisin arkeen. Suosituin vuoden 1945 arjesta kertova tapahtuma oli Väestöliiton järjestämä Kodinperustamisnäyttely Messuhallissa. Paikalla järjestettiin varsin modernisti 15 minuutin pikakursseja aviomiehille kodinhoidosta - perustaidoilla kun ruoanlaitto ja lastenkasvatus sujuisivat helpommin. Kasvatusmetodit olivat suoraviivaisia: "On hyssytys, nukutus, turhaa työtä, terve lapsi nukkuu, kun sanot 'hyvää yötä'" Nuoria naisia sen sijaa muistutettiin miespulasta, kun "37 naista sadasta jää kaupungissa miehettä". Olikohan tämän toteamuksen tarkoitus kertoa, että kiireessä kannattaa ottaa isäkandidaatiksi vähän huonompikin mies.
Avioerot, aborit lisääntyivät
Murroskausi aiheutti monia ongelmia. Rikollisuus lisääntyi heti sodan jälkeen. Taskuvarkaiden ja ryöstöjen lisäksi poliisia kiinnosti musta pörssi. Tauditkin lisääntyivät, kun kaupungista löytyi jopa parikymmentä malariatapausta. Vaikka avioliittojen määrä kasvoi, myös avioerot lisääntyivät vauhdilla. Myös laittomien aborttien määrä kasvoi sodan jälkeen vauhdikkaasti (laillisiahan ei käytännössä ollutkaan).
Helsinki 1945 -kirja alkaa Jyrki Vesikansan kirjoittamalla historiallisella katsauksella, jossa kerrotaan tuon hetken poliittisesta tilanteesta Suomessa ja maailmalla. Historiakatsaus on pätevä ja asiantunteva mutta Helsinkiin keskittyvässä kirjassa turhan laaja. Hieman enemmän Helsingin asioita käsittelee Laura Kolbe mutta paikoin artikkeli juutahtaa erilaisiin pöytäkirjoista löytyneisiin tilastolukuihin, joita sitten kerrotaan turhan yksityiskohtaisesti. Myös kirjan kuvitus olisi vaatinut hieman enemmän suunnittelua. Kuvia on paljon mutta ne eivät monestikaan liity mitenkään samalla sivulla olevaan tekstiin.
Pertti Nyberg
Kirjoittaja toimii journalistina MTV Uutisissa