Ensi vuoden alussa voimaan astuva asumisoikeuslaki tähtää asunnon hakijoiden tasapuoliseen kohteluun ja asukasdemokratian parantamiseen.
Eduskunnassa toukokuussa hyväksytty uusi laki otetaan käyttöön vaiheittain kahden vuoden kuluessa, joten siirtymävaihe päättyy vuoden 2024 alussa.
Asumisoikeusasunnot ovat vuokra- ja omistusasumisen välimuotoja. Asunnon saajan on maksettava asunnosta ensin asumisoikeusmaksu, ja asumisen aikana maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. Asuntoja haetaan ja jonotetaan järjestysnumeroilla.
Nykylain mukaan järjestysnumeroiden voimassaoloaikaa ei ole rajattu, ja yhdellä hakijalla voi olla useita numeroita. Uusi laki mahdollistaa vain yhden numeron hakijaa kohden. Tämä numero on voimassa kahden vuoden ajan.
Lisäksi numeron hakupalvelu muuttuu lain myötä kunnallisesta valtakunnalliseksi ja siirtyy vuoden 2023 syyskuun alussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran vastuulle. Kuntien nyt ylläpitämillä numeroilla voi hakea asumisoikeusasuntoa vuoden 2023 loppuun.
Loppu panttaamiselle
Suomen Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Veli Savolainen antaa ruusuja lain laatijoille järjestysnumeron määräaikaisuudesta ja sen valtakunnallisuudesta.
– Kun järjestysnumero on valtakunnallinen, se mahdollistaa sen, että esimerkiksi Helsinkiin työn perässä saapuvat nuoret voivat päästä asumisoikeusasuntoon, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan järjestysnumeron 90-luvun alussa hankkineet pystyivät panttaamaan ja ottamaan useita numeroita, joita he nyt käyttävät.
– Esimerkiksi Helsingissä Jätkäsaaren ja Kalasataman asumisoikeusasunnoissa asuu tämän vuoksi pääosin iäkästä väkeä.
