Asumisoikeuslaki muuttuu – näin käy vanhoille jonotusnumeroille asuntoihin

Eduskunnassa toukokuussa hyväksytty uusi laki otetaan käyttöön vaiheittain kahden vuoden kuluessa, joten siirtymävaihe päättyy vuoden 2024 alussa.

Asumisoikeusasunnot ovat vuokra- ja omistusasumisen välimuotoja. Asunnon saajan on maksettava asunnosta ensin asumisoikeusmaksu, ja asumisen aikana maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. Asuntoja haetaan ja jonotetaan järjestysnumeroilla.

Nykylain mukaan järjestysnumeroiden voimassaoloaikaa ei ole rajattu, ja yhdellä hakijalla voi olla useita numeroita. Uusi laki mahdollistaa vain yhden numeron hakijaa kohden. Tämä numero on voimassa kahden vuoden ajan.

Lisäksi numeron hakupalvelu muuttuu lain myötä kunnallisesta valtakunnalliseksi ja siirtyy vuoden 2023 syyskuun alussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran vastuulle. Kuntien nyt ylläpitämillä numeroilla voi hakea asumisoikeusasuntoa vuoden 2023 loppuun.

Loppu panttaamiselle

Suomen Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Veli Savolainen antaa ruusuja lain laatijoille järjestysnumeron määräaikaisuudesta ja sen valtakunnallisuudesta.

–  Kun järjestysnumero on valtakunnallinen, se mahdollistaa sen, että esimerkiksi Helsinkiin työn perässä saapuvat nuoret voivat päästä asumisoikeusasuntoon, Savolainen sanoo.

Savolaisen mukaan järjestysnumeron 90-luvun alussa hankkineet pystyivät panttaamaan ja ottamaan useita numeroita, joita he nyt käyttävät.

–  Esimerkiksi Helsingissä Jätkäsaaren ja Kalasataman asumisoikeusasunnoissa asuu tämän vuoksi pääosin iäkästä väkeä.

Asumisoikeusyhteisöt valitsevat asumisoikeuden haltijaksi sen hakijan, jolla on pienin järjestysnumero. Asunnon saamisen edellytyksenä on lisäksi tiettyjen tarve-edellytysten täyttyminen. Alle 55-vuotiaille hakijoille on varallisuusrajat.

Lue myös: Uuden asunnon ostajan sinisilmäisyys voi kostautua – yksi asia kannattaa tehdä aina ennen kaupantekoa

Siirtymäajalla voimassa vanhat ja uudet numerot

Aran ylitarkastaja Anne Salin muistuttaa, että vuoden 2023 syyskuusta vuoden loppuun ovat voimassa sekä nykyiset että uudet järjestysnumerot.

–  Tämä neljän kuukauden ajanjakso saattaa aiheuttaa asunnon hakijoiden keskuudessa epäselvyyttä. Hakijan kannattaa hakea halutusta kohteesta asuntoa vanhalla järjestysnumerolla, jolla on paremmat mahdollisuudet saada haettu asunto, Salin sanoo.

Vanhat vuoden 2024 alussa poistuvat jonotusnumerot ovat voimassa vain siinä kunnassa, josta ne on haettu. Kuntien on säilytettävä vanhat numerot vuoden 2025 loppuun saakka mahdollisten hallintokanteluiden varalta.

Asumisoikeusasukkaiden Veli Savolainen tervehtii ilolla myös asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä.

–  Uuden lain mukaan asukkailla pitää olla 40 prosentin edustus asumisyhteisöjen hallituksessa.

Savolaisen mukaan edellytyksenä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle on se, että he saavat itse valita edustajansa hallituksiin. Kuntaomisteisten yhtiöiden ohella asuntoja hallinnoivat säätiö- ja osakeyhtiöpohjaiset toimijat sekä asumisoikeusyhdistykset.

–  Käännän katseet Araan. Toivon heidän kiinnittävän tähän huomiota, Savolainen sanoo.

Ylitarkastaja Anne Salin sanoo, että Arassa on luotu valmiuksia asumisoikeusyhteisöjen ohjeistukseen ja valvomiseen.

–  Asukkaille tulee hallituspaikkoja aiempaa enemmän ja yhteistyöelimen perustaminen tulee pakolliseksi. Siihen tulee sekä omistajien että asukkaiden edustajia.

Toistaiseksi uuden lain edellyttämiin tehtäviin on saatu valmistautua ilman suurta kyselyiden ruuhkaa.

–  Meillä on ollut yllättävän rauhallista uuteen lakiin liittyvien kyselyiden suhteen. Järjestysnumeroiden voimassaoloaikoja on kyselty jonkin verran.

Nousevatko käyttövastikemaksut?

Asukkaiden valinnan ohella asumisoikeusyhteisöt määrittävät uuden lain nojalla asumisoikeussopimuksen irtisanomisen yhteydessä maksettavat asumisoikeusmaksut. Asumisesta kuukausittain maksettava käyttövastike ei saa lain mukaan olla korkeampi kuin markkinavuokra.

Suomen Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtajaa tämä kirjaus laissa hiertää edelleen.

–  Aito omakustannus, arava-laatutaso sekä asukkaan sijoittama 15 prosentin pääoma on yhtälö, jonka pitäisi tuottaa himpun verran aravavuokratasoa edullisempi käyttövastiketaso, Savolainen sanoo.

Arava-termi viittaa valtion tukemaan asuntokantaan.

Savolaisen mukaan uuden lain perusteella käyttövastike voidaan teoriassa nostaa markkinavuokrien tuntumaan.

–  Ainakin pitäisi olla selvä perälauta esimerkiksi niin, että käyttövastike saa olla enintään 10 prosenttia korkeampi kuin alueen aravavuokrataso.

Suomessa on kaikkiaan noin 50  000 asumisoikeusasuntoa, joissa on noin 100  000 asukasta. Asunnoista noin 45 prosenttia on pääkaupunkiseudulla, mutta niitä on kaikkiaan yhteensä 48 kunnassa.