Helsingin valtuutettujen pitäisi tämän vuoden aikana päättää, miten asuntojen hintasääntelyä hitas-järjestelmää uudistetaan. Yli 40 vuotta sitten aloitettua järjestelmmutta sen perimmäiselle tarkoitukselle löytyy myös tukea.
Helsingin Jätkäsaareen ensi vuonna valmistuvan hitas-talon kattohuoneisto kiinnosti ennätyksellisen suurta määrää hakijoita. Helmikuun alussa päättynyt hakuaika tuotti 815 hakemusta 105 neliön kokoisesta asunnosta.
Kiinnostus oli poikkeuksellisen suurta, sillä Samoanheikiksi nimetyn talon toiseksi suosituimmasta asunnosta oli kiinnostunut ”vain” runsaat 121 hakijaa. Kattohuoneiston velattomaksi hinnaksi on ilmoitettu 589 000 euroa.
Alueen muihin vastaaviin asuntoihin nähden huokeaa hintaa selittää juuri hitas eli Helsingin kaupungin asuntojen hinta- ja laatusääntelyjärjestelmä.
"Keskiluokan ja hyvin tienaavien lottokone"
Hitas-talo rakennetaan aina kaupungin omistamalle tontille, ja tontinvuokra on alle markkinahinnan. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja se tarkistetaan vuosittain. Asunnon myyntihinnalle on määritelty katto.
Järjestelmää on myös arvosteltu ankarasti viime vuosina. Vuosien ajan ihmisillä oli esimerkiksi mahdollisuus omistaa useita hitas-asuntoja. Nyt voi omistaa vain yhden, mutta rajoitus koskee vain vuoden 2011 jälkeen valmistuneita kohteita. Hitas-kodin voi myös laittaa vuokralle markkinahintaan, ja tällä hetkellä noin viidesosa asunnoista on vuokralla.
Kritiikkiä tulee myös tavasta arpoa uusien asuntojen ostajat. He voivat olla periaatteessa ketä tahansa tuloihin ja varallisuuteen katsomatta. Asuntoja on rakennettu viime vuosina hyville paikoille kuten Jätkäsaareen ja Kalasatamaan.
Yksi hitaksen näkyvimmistä kriitikoista on ollut kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meri, joka teki aikoinaan aloitteen järjestelmästä luopumisesta.
– Hitaksesta on tullut valitettavasti tällainen keskiluokan ja hyvin tienaavien lottokone, missä kaupungin omaisuutta alihintaan luovutetaan. Tästä meidän pitäisi luopua ja keksiä onko joku parempi tapa millä kohtuuhintaista omistusasumista voitaisiin ylläpitää. Markkinatalous on tässä paras ratkaisu eli lisätään vapaarahoitteista omistusasumista ja luovutaan hitas-himmeleistä, Meri toteaa.
Omistusasuminen myös pienituloisten ulottuville
Kohtuuhintaista omistusasumista tukemalla on haluttu luoda sosiaalista sekoittamista ja ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Hitas-asuntoja on rakennettu kaikkiaan yli 25 000, joista sääntelyn piirissä on tällä hetkellä lähes 13 500.
– Pitäisi pyrkiä siihen, että omistusasuminen olisi yhä enemmän pienituloisten ulottuvissa niin Suomessa, Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Joudumme aikamoisiin ongelmiin, jos se päätyy matalapalkka-alojen ihmisten ulottumattomiin. Olemme kuitenkin hyvin palveluvetoinen kaupunki, sanoo puolestaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund.
Kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann muistuttaa, että moni perhe on saanut hitaksen ansiosta hinta-laatusuhteeltaan hyvän kodin.
– Toinen hyöty kaupungin kannalta on se, että hitas-tontit rakentuvat hieman nopeammin ja asuntotuotantoa saadaan nopeammin liikkeelle. Hitas on myös houkutellut Helsinkiin rakennusliikkeitä ja siten vahvistanut rakennusalan kilpailua, hän toteaa.
Historiallinen periaatepäätös hitaksesta luopumisesta tehtiin jo yli vuosi sitten, kun kaupunki hyväksyi asumisen ja maankäytön toteutusohjelman. Järjestelmää ei voi kuitenkaan voi täysin romuttaa ennen kuin korvaava malli on valmisteltu. Päätöksiä pitäisi tehdä vuoden loppuun mennessä.
Vuokraamista halutaan rajoittaa
Valtuustoryhmien kesken on vielä erimielisyyttä siitä, miten paljon järjestelmää pitäisi muuttaa. Oikealla laidalla on halua perusteellisempaan remonttiin. Esimerkiksi perussuomalaisten ryhmäjohtaja Mari Rantanen ei innostu omistusasumisen tukemisesta. Hänen mielestään uudistamisen tarpeessa olisi koko asumisen tukijärjestelmä.
Vasemmisto puuttuisi lähinnä asuntojen vuokraamiseen eteenpäin.
– Vuokraamisen takia niistä on tullut sijoitusvälineitä. Kun sitä rajoitetaan ja pidetään huolta siitä, että asunnot menevät niille ihmisille, jotka itse asuvat asunnoissa, niin me ainakin uskomme, että se jo korjaa aika paljon tämän järjestelmän ongelmista, Mia Haglund sanoo.
Kokoomuksen Otto Meri on skeptisempi.
– Ongelmat ovat niin syvällä. On vaikea keksiä, että ainakaan millään pienillä korjauksilla hitas-järjestelmästä saisi millään tavalla toimivan. Tarkoitus on hyvä, mutta viimeaikaiset esimerkit osoittavat, että emme voi tietää menevätkö asunnot tarpeeseen. Lapsiperheiden omistusasumista voidaan tukea, mutta ei tällaisilla vippaskonsteilla.
Asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann sanoo, että juuri asuntojen kohdentuminen on hitaksen keskeisiä ongelmia.
– Kaikkein suosituimmilla paikoilla on paljon enemmän hakijoita kuin on näitä asuntoja, niin kun meillä ei ole kriteerejä niin ne ei välttämättä kohdistu niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Tämä on koettu yleisen hyväksyttävyyden kannalta ehkä suurimmaksi asiaksi, Dhalmann toteaa.
Kaupungilta jää hitaksen takia saamatta arviolta 9 miljoonan euron edestä maanvuokratuloja vuosittain. Helmikuun alussa valtuusto päätti, että hitas-kohteiden tonttivuokrien tukeminen loppuu joka tapauksessa tämän vuoden loppuun mennessä.
Hitas-järjestelmää käsitellään keskiviikkona Asian ytimessä -ohjelmassa klo 20 alkaen MTV3-kanavalla.