Hallitus haluaa uudistaa 90-luvun alussa Suomeen perustetun asumisoikeusjärjestelmän (aso), jonka puutteista on valitettu jo pitkään.
Aikoinaan vuokra- ja omistusasumisen välillä ammottanutta kuilua tasoittamaan perustettu systeemi on jäänyt halvan markkinarahan jalkoihin.
Nykyisin pitkiä asuntolainoja saa joustavin ehdoin, jolloin velan korot ja lyhennykset ovat samaa luokkaa kuin vuokra. Samoin yhtiölainan osuus uusissa asunnoissa on yleensä vähintään puolet, joten omarahoitusosuus jää asukkaalle pieneksi.
Yli neljännesvuosisadan ikäiset aso-rakennukset kaipaavat myös kipeästi remontteja, joihin tarvittaisiin niin ikään rahaa.
– Aso-järjestelmässähän paljon taloja on rakennettu, kun se polkaistiin käyntiin 90-luvun alussa. Nyt talot alkavat tulla korjausikään, ja tarvittaisiin peruskorjausrahoitusta. Joudutaan miettimään, miten peruskorjaukseen tarvittavaa rahaa saataisiin joustavasti ja hyvillä ehdoilla, ja miten tullaan toimeen samalla rakennuslainojen kanssa, joita on edelleen jäljellä, tietää ympäristöministeriön hallitussihteeri Anu Gentz.
Asukkaaksi asumisoikeusasuntoon haetaan jonotusnumerolla kiinteistön sijaintikunnassa. Numero on kuntakohtainen ja pysyvä. Nyt järjestelmää halutaan muuttaa niin, että numero muuttuisi määräaikaiseksi ja uusille hakijoille tulisi valtakunnallinen järjestysnumero, joita hakijalla voisi olla vain yksi.
– Tämä palvelisi sitä, että asuntoa haettaisiin vain tarpeeseen, eikä asuntoa saisi sellainen, joka on sitä joskus muinoin jäänyt odottelemaan siltä parhaalta paikalta, Gentz sanoo.
Aso-asukkaille halutaan myös parempaa päätösvaltaa. Lakiehdotuksen mukaan asukkaiden yhteistyöelimen tulisi voida jatkossa osallistua yhtiötason asioiden käsittelyyn. Asukashallinto hyväksyisi aso-talojen korjaus- ja rahoitussuunnitelman, hoitojärjestelmiä koskevat muutokset ja kilpailutukset sekä periaatteet käyttövastikkeiden tasaukselle.