Yli tuhannen Helsingin kaupungin omistaman asunnon vuokra nousee ensi vuoden alusta roimasti.
Moni pitkäaikainen vuokralainen pelkää nyt, että vuokrat karkaavat käsistä. Kiinteistöyhtiön ja kaupungin mukaan korjausvelka on vuosien saatossa kohonnut niin korkeaksi, että vuokrankorotukset ovat väistämättömiä.
Tammi-helmikuun taitteessa noin 1500 Helsingin kaupungin vuokra-asunnon asukasta sai kirjeen, jossa ilmoitettiin reippaista vuokrankorotuksista.
Tammikuussa 2022 vuokra nousee monilla 10 prosenttia, ja vastaava korotus on luvassa useampana vuotena peräkkäin. Uuden vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen annettiin aikaa kaksi viikkoa tai sopimus purettaisiin tämän vuoden päätteeksi. Asukkaat ovat tyrmistyneitä.
Kyse on Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallinnoimista vuokra-asunnoista. Kaupungin omistama Helsingin Korkotukiasunnot liitettiin niin ikään Helsingin kaupungin omistamaan vapaarahoitteiseen vuokrataloyhtiöön, Kiinteistö Oy Auroranlinnaan tammikuusta 2020 alkaen.
Helsinkiin keskittyneellä, voittoa tavoittelemattomalla kiinteistöyhtiöllä on noin 4200 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa.
Lue myös: Asuntojen vuokrat jatkoivat kohoamistaan – tässä kaupungissa hinnat nousivat eniten, ja se ei ole Helsinki
Mikään ei ennakoinut tuntuvia korotuksia
Sulautumisen yhteydessä kaikkiaan noin 1600:n korkotukiasunnon vuokralaiset siirtyivät automaattisesti Auroranlinnan vuokralaisiksi aiempien vuokrasopimustensa mukaisin ehdoin.
Vuoden 2019 lopulla kerrottiin, että yhtiön vuokrien tasoa selvitetään sulautumisen jälkeen, mutta vuokralaisten mukaan mikään viestinnässä ei ennakoinut vuotta myöhemmin ilmoitettuja tuntuvia korotuksia.
Vuokrankorotusten taustalla ovat 90-luvulla rakennettujen talojen tulevat kunnostukset, joihin ei ollut ennakkoon varauduttu.
– Nykyisellä vuokratasolla kiinteistöjä ei pystytä ylläpitämään ja rahoittamaan kaikki tarvittavia korjauksia tulevaisuudessa, perustelee KOY Auroranlinnan toimitusjohtaja Tatu Rasia.
”Pian toisen meidän eläke menee kokonaan vuokranmaksuun”
Yksi asukkaista on 74-vuotias Pertti Pietiläinen, joka on asunut vaimonsa kanssa Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevassa kodissaan pian 24 vuotta.
Pietiläinen oli osallistunut edellisvuonna pidettyyn asukaskokoukseen, jossa hänelle jäi käsitys, että syytä huoleen vuokran suhteen ei ole. Myös Pietiläinen sai helmikuun alussa talossa paljon huolta aiheuttaneen kirjeen, jossa ilmoitettiin vuokran korotuksista.
– Oli kuin pommi olisi pudotettu postiluukusta. Se oli aivan päinvastaista, kuin mitä vuokralaiskokouksessa vakuutettiin, Pietiläinen kertoo puhelimitse.
Toimitusjohtaja Tatu Rasia on viestinnän epäonnistumisesta eri mieltä. Hänen mukaansa asukkaille kerrottiin, että hallinnon tasolla asiat pysyvät pitkälti ennallaan niin, että vuokrasopimuksia ei tarvitse tehdä uudelleen fuusiovaiheessa.
Rasian mukaan asukkaille kerrottiin, että vuoden 2020 aikana korjaustarpeita ja sen myötä vuokratasoa kartoitetaan.
Pietiläisen 64-neliöisen kaksion vuokra on nyt 912 euroa kuukaudessa. Asunnon vuokra nousee vuoden 2022 tammikuussa 1003 euroon. Vuonna 2023 vuokra kohoaa 1 104 euroon ja 2024 kuukausivuokra on 1 192 euroa.
Kolmessa vuodessa Pietiläisen vuokra nousee 31 prosenttia. Senkään jälkeisiä korotuksia sopimus ei rajaa pois. Pietiläinen kertoo kirjaavansa pariskunnan rahankulutuksen excel-taulukkoon.
– Eläketulojen varassa olemme ja sehän tässä huolestuttaakin. Nettotulomme tällä hetkellä ovat sellaiset, että niistä vuokran osuus on tällä hetkellä 40 prosenttia. Pian käsillä on tilanne, jossa toisen meidän koko eläke menee pelkkään vuokranmaksuun, Pietiläinen ennustaa.
Lue myös: Asumisoikeusasuntojen kysyntä nousi koronavuonna: "On alettu kaivata lisää tilaa kohtuullisella hinnalla"
Huoli yksineläjistä, lapsiperheistä ja työttömistä
MTV Uutiset haastatteli myös kahta muuta Auroranlinnan vuokra-asuntojen pitkäaikaista asukasta, jotka aiheen arkaluontoisuuden vuoksi eivät halunneet nimeään juttuun.
Kaikki asukkaat kuvailevat korotusten kirpaisevan omaa taloutta, mutta jokainen aikoo jäädä pitkäaikaiseen kotiinsa. Samalla kaikki ilmaisivat huolensa esimerkiksi yksineläjistä, lapsiperheistä, työttömistä tai muutoin tukien varassa elävistä, joita korotukset kurittavat eniten. Monilla on jo valmiiksi tukala elämäntilanne esimerkiksi koronaviruksen heikentämien työmahdollisuuksien takia.
Asukkaat ovat samaa mieltä kunnostuksen tarpeesta, mutta pohtivat, miksi remontteja ei ole hoidettu alta pois aikanaan.
Auroranlinnan toimitusjohtajan Tatu Rasian mukaan vuokrat pyritään säätämään tasapuolisuuden nimissä samalle linjalle alueen yleiseen vuokratasoon nähden. Yhtiön vuokra-asunnoissa kohtuullisen vuokran taso on noin 80 prosenttia alueen yleisestä vuokratasosta. Asukkaat ovat eri mieltä.
– Toki voi olla, että tämänhetkinen vuokrataso ei vastaa markkinahintaista tasoa, mutta ei niiden kuulukaan. Vuokrasopimus on tehty aikanaan kaupungin kanssa, ja sen tehtävä on tarjota kohtuuhintaista asumista kaupunkilaisille, puuskahtaa yli seitsemän vuotta samassa vuokra-asunnossa asunut perheenäiti.
"Vuokria korotetaan, koska sitä ei ole tehty aiemmin, ja koska asuntokanta tulee saada kuntoon"
Vuokrankorotukset on yksityiskohtaisesti listattu vuokralaisille korkeintaan vuoteen 2025 saakka, ja sen jälkeisestä ajasta ei ole vielä annettu tarkkaa tietoa.
Helsingin kaupungin kansliapäällikön Sami Sarvilinnan näkemys on, että kyseisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat vuosien saatossa jääneet jälkeen, minkä vuoksi nyt joudutaan tekemään suurempia korjausliikkeitä.
– Voi ajatella myös niin päin, että useamman vuoden ajan nämä vuokralaiset ovat maksaneet vähemmän vuokraa kuin mitä he olisivat maksaneet, jos korotukset olisi tehty ajallaan, Sarvilinna sanoo.
Toimitusjohtaja Rasia puolestaan vakuuttaa, että Auroranlinna haluaa pitää nykyvuokralaisista kiinni.
– Meillä on hyviä vuokralaisia, emmekä me vuokralaisista halua eroon. Mutta haluamme, että ne kiinteistöt joissa vuokralaiset asuvat, ovat hyvässä kunnossa myös jatkossa, Rasia toteaa.
Vuosikymmeniä talossa asuneille kynnys nostaa kytkintä on korkea
Aiemmin kaupungin vuokra-asunnon saatuaan asuntoa on voinut vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa vaikkapa eri kokoiseen kaupungin asuntoon. Kun korkotukiasunnot siirtyivät osaksi Auroranlinnaa, tämä kaupungin sisäinen vaihtomahdollisuus poistui.
Auroranlinnan vuokra-asunnoissa asuu monia, jotka Pietiläisen tapaan ovat viihtyneet saman katon alla vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kynnys lähteä omasta kodista on korkea, varsinkin kun asuinalueen hintataso on vuosien saatossa karannut käsistä. Pietiläinenkin haluaa jäädä, ”ilman muuta.”
– Kai se on pakko allekirjoittaa sopimus ja toivoa parasta, pelätä pahinta. Tämä on hyvä asunto hyvällä paikalla. Ei tässä iässä enää viitsi enää pois Helsingistä lähteä, olemmehan täältä kotoisin, Pertti Pietiläinen toteaa.