Viikonvaihteessa maailmalla levinnyt kyberhyökkäys näyttää jättäneen Suomen lähes rauhaan. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan saastuneita koneita Suomessa on alle sata.
Suomessa saastumisen määrää vähensi osaltaan viikonloppu, jolloin yritysten koneet olivat kiinni. Myös koneiden päivitykset näyttävät olleen ajan tasalla.
WannaCry-kiristysohjelma oli poikkeus: se ehti saastuttaa lähinnä yritysten käytössä olevia tietokoneita. Usein kiristysohjelmat valitsevat uhrikseen juuri kuluttajien koneita. Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ja tietoturva-asiantuntija Tomi Kinnari Viestintävirastosta vastaavat, miten haittaohjelmien hyökkäyksiltä voi suojautua.
Millaisia riskejä kuluttajien käytössä oleviin laitteisiin liittyy?
Hyppönen: Yksi uhka on se, että salasanoja viedään tai palvelimelle murtaudutaan, kuten viime vuoden suuressa LinkedIn-vuodossa. Tyypillisin syyllinen haittaohjelmaan on sähköpostin mukana tullut liitetiedosto, joka lataa koneelle haitallista sisältöä.
Suomalaiskuluttajien ja yritysten tietoturvan osalta tilanne ei ole täydellinen, mutta parempi kuin muissa maissa. Meillä on tietty nörttikulttuuri: tietoturvaa koskeva tietoisuus on hyvä ja päivitykset otetaan nopeasti käyttöön.
Kinnari: Tietokoneella yleisimpiä uhkia tällä hetkellä ovat erilaiset kiristyshaittaohjelmat. Niitä tunnetaan jo yli 200 erilaista varianttia. Kiristyshaittaohjelma salaa käyttäjän tiedostot ja pyytää lunnaita niiden purkamiseksi. Niitä on tavattu myös älypuhelimissa ja älytelevisioissa, mutta ne ovat harvinaisempia. Internetiin kytkettyihin älylaitteisiin, kuten verkkokameroihin tai taloautomaatiolaitteisiin voi myös tarttua haittaohjelma, jos niiden tietoturva on heikko.