Teknologiayhtiö Nokian mukaan mobiililaitteiden saastuminen haittaohjelmilla on kääntynyt nousuun. Toistaiseksi maailman mobiililaitteista vain murto-osa on haittaohjelman saastuttamia, mutta vauhti, jolla haittaohjelmat leviävät, on huolestuttava.
Nokia Threat Intelligence Report 2H 2016 kertoo, että saastumisvauhti on kiihtynyt nopeasti loppuvuodesta 2016. Viime vuoden haittaohjelmatartunnoista 85 prosenttia tapahtui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Saastumisvauhti on kasvanut viime vuonna 400 prosenttia, kun sitä vertaa tahtiin, jolla mobiililaitteet saivat haittaohjelmatartuntoja vuonna 2015.
– Kyberrikolliset ovat nyt kääntäneet huomionsa mobiililaitteisiin, koska niitä ihmiset käyttävät nettiostostensa tekemiseen, sanoo Nokian tietoturvajohtaja Kevin McNamee MTV Uutisten haastattelussa.
Suurin osa haittaohjelman sisuksiinsa saaneista puhelimista on Android-puhelimia, mikä ei yllätä, sillä se on tavallisin puhelimen käyttöjärjestelmä. Tosin myös iOS-laitteet ovat saaneet tartuntoja. Raportin mukaan niitä piinaa erityisesti Spyphone-ohjelma.
– Viime vuonna pöytäkoneiden ja läppäreiden haittaohjelmatartunnat kääntyivät laskuun, kertoo McNamee.
Kuluttajan keinot
Jokainen voi McNameen mukaan suojata oman puhelimensa.
– Virustorjuntaohjelmia on saatavilla myös puhelimiin. Ne ovat edullisia tai jopa ilmaisia, vinkkaa johtaja McNamee.
Toinen hyvä keino on olla varovainen, kun lataa puhelimelleen sovelluksia.
– Appeja kannattaa ladata vain virallisista sovelluskaupoista, hämäriltä nettisivuilta niitä ei pidä ladata, sanoo McNamee.
Nykyiset mobiililaitteiden haittaohjelmat ovat vielä kohtuullisen yksinkertaisia. Ne on kohtuullisen helppo havaita, ja ne poistuvat kun poistaa sovelluksen, jonka mukana ne tulivat. Tulevaisuudessa tilanne tuskin on yhtä mutkaton.
– Ensinnäkin haittaohjelmat muuttuvat vaikeammin havaittaviksi, ja ne porautuvat syvemmälle mobiililaitteen järjestelmään, jolloin niistä on selvästi hankalampaa päästä eroon, ennustaa tietoturva-asiantuntija Kevin McNamee.
Uhrina viaton imuri
Esineiden internetin laajetessa ja yleistyessä myös rikolliset ovat löytäneet ne.
– Kaikki kodin elektroniikka, jota voidaan ohjailla etänä internetin kautta on myös rikollisten ulottuvilla, kuvailee McNamee.
Esimerkiksi älyjääkaappi tai imurirobotti voidaan valjastaa mukaan palvelunestohyökkäykseen. Silloin hyökkääjä organisoi tuhannet laitteet pommittamaan yhteydenotoillaan jotakin tiettyä verkkosivua, jolloin se ylikuormittuu ja kaatuu.
Kodin älylaitteissa on salasana ja se pitäisi ehdottomasti vaihtaa, ettei viattomasta imurista tule salasananarvaushyökkäyksen uhria ja sitä kautta osallista palvelunestohyökkäykseen.
– Laitteiden tietoturvallinen käyttö edellyttää huolellista käyttöönottoa. Tämä on haaste myös älylaitteita valmistavalle teollisuudelle, sanoo McNamee.