Ukrainan siltaiskut heikentävät huoltoyhteyksiä ja siten venäläisjoukkojen kykyä taistella, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Ukrainan tekemät siltaiskut kertovat asiantuntijoiden mukaan siitä, että Ukraina todennäköisesti pyrkii ottamaan Seimjoen eteläpuolisen alueen haltuunsa.
Alue sijaitsee länteen Venäjän Kurskin alueesta, jolle Ukraina on hyökännyt pian kahden viikon ajan.
Ukraina on kertonut kahdesta siltaiskusta. Tämänpäiväisten venäläistietojen perusteella myös kolmatta siltaa on vahingoitettu, kertoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
– Julkisten tietojen mukaan Ukrainan eteneminen on hidastunut merkittävästi. Siltojen tuhoaminen on varmaan tärkein yksittäinen uutinen sieltä suunnalta, Käihkö sanoo.
Mediatietojen mukaan isku kohdistui Karyzhin kylässä sijaitsevaan siltaan.
Viime viikon lopulla Ukraina kertoi iskuista siltoihin, jotka sijaitsevat Zvannojen ja Glushkovon kaupungin välillä.
Siltaiskut heikentävät huoltoyhteyksiä ja siten venäläisjoukkojen kykyä taistella.
Näin toteavat STT:n haastattelussa Käihkö ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Juha Kukkola.
Kukkolan mukaan siltojen tuhoaminen viestittää myös siitä, ettei Ukraina ainakaan heti aio hyökätä joen pohjoispuolelle.
Siihen Ukraina tarvitsisi samoja siltoja.
Lue myös:Ukraina sanoo iskeneensä jälleen yhteen siltaan Venäjän Kurskin alueella
Zelenskyin mukaan Ukraina on saavuttanut tavoitteitaan Kurskin hyökkäyksessä
Mahdollisia vaikutuksia Venäjän vastaiskuun
Joen eteläpuoliset alueet lisäisivät yli 500 neliökilometriä Ukrainan Venäjältä valtaamiin alueisiin.
Ukrainan mukaan se on pian kaksi viikkoa jatkuneessa hyökkäyksessä saanut haltuunsa alueita jo noin 1 000 neliökilometrin verran.
Alue itsessään ei sisällä suuria asutuskeskuksia tai kriittistä infrastruktuuria, mutta Venäjän mahdollisuudet vallata Ukrainan haltuun ottamat maa-alueet takaisin voivat kuitenkin vaikeutua.
– Se on ihan mahdollista, jos ja kun nyt venäläisten huoltoyhteydet vaikeutuvat. Se voisi olla ukrainalaisten toive tällä liikkeellä, Käihkö sanoo.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että hyökkäyksen tarkoituksena oli luoda puskurivyöhyke Venäjän alueelle, jotta Ukraina voisi suojella väestöään.
Käihkö vertaa tilannetta vuoden 2022 loppuun, jolloin Ukraina onnistui muun muassa siltoja tuhoamalla saamaan Venäjän perääntymään Hersonin alueella.
On mahdollista, että Ukraina yrittää samanlaista liikettä nyt Kurskin alueella.
– Tietysti ero on se, että tämä nyt on Venäjän aluetta ja Venäjällä on suurempi motivaatio pitää kiinni alueesta.
Lue myös: Ukraina lähestyy presidentin pakopaikkaa – Kartta näyttää kuinka lähellä on "Medvedevin perintökoti"
Venäjä priorisoi Itä-Ukrainan taisteluja
On arvioitu, että Ukraina haluaa hyökkäyksellä saada Venäjän siirtämään joukkojaan pois Itä-Ukrainasta.
Tämä tavoite ei näytä toistaiseksi täyttyneen.
– Voi sanoa, että Venäjä selkeästi haluaa jatkaa Donetskin suunnan hyökkäystä Pokrovskia kohtaan. Venäjä pyrkii pitämään kiinni siitä, että hyökkääviä joukkoja on siellä tarpeeksi käytössä eikä lähde niitä siirtämään Kurskin suunnalle siinä määrin kuin Ukraina varmaankin toivoisi, Maanpuolustuskorkeakoulun Kukkola sanoo.
Käihkö huomauttaa, ettei lännessä tarkasti tiedetä, millä tavalla Venäjällä puhutaan Kurskin tilanteesta.
– Meille voi helposti tulla kuva, että hyökkäys on tärkeämpi Venäjän päätöksentekijöille kuin sen oikeastaan tarvitsee olla, koska he kuitenkin pitkälti kontrolloivat maan mediaympäristöä.
Kurskin hyökkäyksen myötä kuitenkin narratiivi siitä, että Venäjä hitaasti voittaa Ukrainan, on ainakin saanut kolauksen, Käihkö toteaa.
Lue myös. Ukraina haalii sotavankeja Kurskissa – venäläisvanki NYT:lle: "En koskaan uskonut, että hyökkäys tapahtuisi"
Ukraina iskenyt muuallekin Venäjällä
Kukkola toteaa, että on tärkeää tarkastella sotatoimia myös muilla alueilla kuin Itä-Ukrainassa ja Kurskissa.
– Ukraina kuitenkin jatkaa myös lennokki-iskuja jatkuvasti esimerkiksi öljynjalostamoja kohtaan. Ukraina on iskenyt viimeisen viikon aikana myös Venäjän lentotukikohtiin. Eli tätä taistelua käydään ilmassakin ja Venäjän puolella, hän sanoo.
– Esimerkiksi iskut ilmatukikohtiin rajoittavat Venäjän kykyä käyttää ilmavoimia Kurskin alueella, mikä taas vaikuttaa Ukrainan maajoukkojen menestysmahdollisuuksiin.
Lue myös: Ukrainan yllätyshyökkäys on menestys ja sen seuraukset Venäjällä myrkkyä Putinille
Pidempiaikainen hyöty vielä kysymysmerkki
Käihkön mukaan Ukrainan on ratkaistava keskeinen ongelma: miten aivan hyökkäyksen alussa saadusta taktisesta onnistumisesta saadaan nyt pidempiaikaisia poliittisia hyötyjä.
– Niin kuin monessa paikassa on puhuttu, tämä on myös riski Ukrainalle, Käihkö sanoo.
On täysin auki, miten maa-alueista saadaan pidettyä kiinni saati miten niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi rauhanneuvotteluissa.
– Pessimistisesti katsottuna nämä pyrkimykset viittaavat siihen, että Ukrainassa ruvetaan hyväksymään se, että tulossa on neuvotteluratkaisu.
Käihkö viittaa yleiseen epävarmuuteen Ukrainan tuen jatkumisesta, ei vähiten Yhdysvaltain presidentinvaalien ja sisäpolitiikan suhteen.
Myös Saksasta on saatu huolestuttavia uutisia. Lähteiden mukaan Saksan kahdenvälinen puolustusapu olisi jopa puolittumassa ensi vuonna.
– Mielestäni ei vielä kannata vetää liian suuria johtopäätöksiä sodan suuresta kuvasta, ukrainalaisten onnistumisesta ja ukrainalaisten kyvyistä. Kursk oli tavallaan se paikka, missä Ukrainan hyökkäyksen onnistumisen mahdollisuudet olivat suurimmat.