Tutkija: Ukrainan hyökkäys Venäjälle osa isompaa operaatiota?

Tällä viikolla Ukraina totisesti otti ja yllätti. Kuukausien puolustustaistelun jälkeen Ukrainan armeija aloitti tiistaina mittavan hyökkäyksen Kurskin alueella Venäjällä. Kursk sijaitsee aivan Ukrainan rajan tuntumassa lähellä Koillis-Ukrainassa sijaitsevaa Sumyn aluetta.

Hyökkäyksen tavoitteita voi STT:n lauantaina haastattelemien asiantuntijoiden mielestä toistaiseksi vain arvailla, eikä vähiten siksi, että Ukraina itse on ollut tapahtumista ja motiiveistaan vaitonainen.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan, sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan vaitonaisuus on ymmärrettävää.

Lue myös: Venäjä: Kurskin ydinvoimala uhattuna

– Yleensä tällaisessa hyökkäyksessä hyökkääjän (ei) kannata paljon puhua tai esimerkiksi julkaista videoita, koska sittenhän vastapuolipuolustaja pystyisi katsomaan, missä hyökkääjä on, hän sanoi.

Toiveena Venäjän perääntyminen idässä

Ukraina on ollut viime aikoina selvästi alakynnessä Itä-Ukrainassa Donetskin alueella käydyissä taisteluissa. Se saattaakin toivoa, että isku Kurskiin pakottaisi Venäjän vetämään joukkojaan Donetskista Venäjän puolelle.

Tähän viittaisi Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotataidon laitoksen apulaissotilasprofessorin Juha Kukkolan mukaan se, että ukrainalaiset joukot eivät ole edenneet tämänhetkisten tietojen mukaan kovin syvälle Venäjälle.

– Suuria riskejä ei ole ilmeisimmin lähdetty ottamaan sen kanssa, että lähdettäisiin hyökkäämään hirveän syvälle ja sitten jouduttaisiin saarroksiin sillä joukolla, MPKK:n Venäjä-ryhmään kuuluva Kukkola totesi.

Lue myös: Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjälle jatkuu: "76 000 ihmistä evakuoitu"

Kukkola arvioi, että on myös mahdollista, että Kurskin hyökkäys olisi ensimmäinen osa uutta isompaa operaatiota.

– Tämä olisi tavallaan ensimmäinen vaihe, jossa Venäjän asevoimat pakotetaan tekemään jotain ja sitten käynnistetään toinen hyökkäys jossain muualla, hän sanoi.

Kansainvälistä huomiota Ukrainaan

Ukrainan yksi mahdollinen tavoite voi olla kiinnittää kansainvälisen median huomio jälleen Ukrainan sotaan ja muuttaa sodan narratiivia. Kukkolan mukaan Ukraina haluaa osoittaa, että maa kykenee uusiin hyökkäysoperaatioihin.

Käihkö arvioi, että Ukraina odottaa hyökkäyksen vakuuttavan kansainvälisen yhteisön myös siitä, että maan sotilaallista tukemista kannattaa edelleen jatkaa. Ukrainan tuen jatkuminen voi vaarantua, jos Yhdysvaltojen presidentinvaalit voittaa marraskuussa republikaanien Donald Trump.

Ukraina myös toivonee, että sen liittolaisten antaman aseavun käyttämistä rajaavat poliittiset rajoitteet purettaisiin.

– Merkittävin (rajoite) on tällä hetkellä se, että ukrainalaiset eivät nykytietojen mukaan saa käyttää pitkän kantomatkan ohjuksia venäläisiä lentotukikohtia vastaan, Käihkö sanoi.

Sekä Kukkola että Käihkö nostavat esiin myös taistelumoraalin nostattamisen tärkeänä motiivina.

– Ehkä halutaan kohottaa kotirintaman moraalia tekemällä jotain muutakin kuin hidasta perääntymistä. Toisaalta halutaan varmaankin vaikuttaa venäläiseen ilmapiiriin: sehän on kuitenkin aika iso juttu Venäjän näkökulmasta, että heidän maa-aluettaan on vallattu ainakin tilapäisesti, Kukkola totesi.