Ukraina on aloittanut vastahyökkäyksen Etelä-Ukrainassa – takaisinvaltauksesta ei kannata vielä silti riemuita

Etelä-Ukrainan alueella sijaitsee myös Venäjän valtaama Hersonin kaupunki. Se on ainoa alueellinen pääkaupunki, jonka Venäjän joukot ovat onnistuneet valtaamaan itselleen sitten hyökkäyksen alun helmikuussa 2022.

Sodan merkittävimpänä kehityskulkuna viime aikoina voikin pitää sitä, että Ukraina on onnistunut käynnistämään vastahyökkäyksen Etelä-Ukrainassa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila STT:lle.

–  Ukraina on salannut hyvin operaationsa, joten tarkkoja tietoja on vaikea saada. Paikallistason menestystä vaikuttaa kuitenkin olleen. Ja operaatio on yhä kesken.

–  Mutta jos hyökkäys etenee ja kyliä vallataan, niin kyllä se hyvältä vaikuttaa hyökkäyksen etenemisen kannalta, hän lisää.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ukrainan hyökkäys vaikuttaa olleen jossain määrin onnistunut, ja Ukraina on kertonut saaneensa vallattua takaisin kymmeniä kyliä.

Sotahistorioitsija ja Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä Emil Kastehelmi kuitenkin sanoo, että tilanne ei vaikuta vielä mahdottoman hyvältä Ukrainalle, sillä kunnon vastahyökkäystä ole vielä saatu aikaan.

–  Ukrainan kertoma määrä tarkoittaa kaikkia niitä kyliä, jotka se on koko sodan aikana onnistunut valtaamaan takaisin Hersonin alueella. Rintama ei ole käytännössä liikkunut viime viikkoina mihinkään, eikä näytä siltä, että Ukraina olisi mitenkään erityisen tehokkaasti etenemässä.

Venäjälle tärkeitä kulkuyhteyksiä tuhottu

Ukrainan asevoimat on myös kertonut onnistuneensa tuhoamaan Venäjän kulkuyhteyksille tärkeitä siltoja.

–  Tällä estetään venäläisen lisävoiman kasvu, alueen reservien siirrot ja vaikutetaan huoltokuljetuksiin, mikä vaikeuttaa alueella olevien joukkojen huoltamista, Mattila sanoo.

Keskiviikkona Britannian puolustusministeriön päivittäinen tiedusteluraportti arvioi, että Ukraina on todennäköisesti onnistunut katkaisemaan Venäjän joukoille tärkeän junayhteyden Hersonista Krimille. Venäjän uskotaan kykenevän korjaamaan Hersonin ja Krimin välisen radan liikennöitävään kuntoon muutamassa päivässä, mutta rata on altis Ukrainan uusille iskuille.

Hersonin takaisinvaltauksesta ei kannata vielä ilakoida

Vaikka julkisuudessa on väläytelty jopa Ukrainan joukkojen etenemistä Krimille asti, niin pitkälle ennakoinnissa ei vielä kannata Mattilan mukaan mennä.

Myös Kastehelmi suhtautuu kriittisesti väitteisiin, joiden mukaan Herson olisi vapautettu elokuun loppuun mennessä.

–  Se riippuu tosin myös siitä, tarkoitetaanko tällä Hersonin kaupunkia, koko Dnipro-joen alueen yläpuolista osaa vai koko Hersonin aluetta, joka jatkuu Krimille saakka.

–  Luulen, että sillä tarkoitetaan joen yläpuolista osaa. Suhtaudun silti kriittisesti siihen, että alueen takaisinvaltaus tapahtuisi kuukauden sisällä. Ukrainalaisten pitäisi edetä aika monta kilometriä päivässä, että tavoite toteutuisi, hän lisää.

Idässä taistelut osittain pysähdyksissä

Etelä-Ukrainan tilanne voi vaikuttaa myös niin, että Venäjä pyrkii todennäköisesti saamaan joukkoja Itä-Ukrainasta irti ja siirtämään niitä etelään.

–  Jos ukrainalaisten hyökkäys etenee, niin venäläiset ovat varmaankin pakotettuja tekemään joukkojen siirtoja. Etelä-Ukraina on (itää) tärkeämpi Krimin vuoksi, Mattila arvioi.

Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014 kansainvälisen oikeuden vastaisesti.

Yleisesti maan itäosan taistelut ovat jossain määrin seisoneet. Heinäkuun alussa Venäjä valtasi Luhanskin alueen, mutta nyt hyökkäys on käytännössä pysähtynyt, Mattila sanoo. Venäläiset vaikuttivat alkaneen vaihtaa tilalle tuoreempia joukkoja ja kalustoa, mikä on tauottanut taisteluita.

–  Mutta missään nimessä en usko, että venäläisten hyökkäysvoima on alueella loppunut, Mattila sanoo.

Myös Kastehelmi sanoo, että idässä Venäjä on jatkanut hidasta etenemistä. Hänenkin arvionsa mukaan itä säilynee sodan painopisteenä.

–  Luhanskin (alueen) kaatumisen jälkeen oli muutaman viikon tauko, jonka jälkeen rintama ei edennyt juuri mihinkään suuntaan, hän sanoo.

Sen sijaan Koillis-Donetskissa Bahmutin kaupungin suunnalla Venäjä on onnistunut viimeisen puolentoista viikon aikana etenemään.

–  Vaikuttaa siltä, että kaupunki on pian etulinjakaupunki, hän sanoo.

Lisäksi venäläiset pyrkivät kohti Donetskin pohjoisosassa sijaitsevien Slovjanskin ja Kramatorskin alueita, mutta tämä eteneminen on hitaampaa.

–  Tällä vauhdilla Venäjällä menee kuukausia, että se saa sieltä merkittäviä kaupunkeja haltuunsa, hän sanoo.

Venäjän puheet läntisten aseiden tuhoamisesta todennäköisesti propagandaa

Lännen aseapu on edelleen keskeinen Ukrainalle. Ilman sitä Ukraina olisi tuskin pystynyt taistelemaan näin voimakkaasti vastaan, Mattila sanoo.

Maanantaina Venäjä väitti tuhonneensa Ukrainassa Yhdysvaltojen lähettämiä Himars-raketinheitinjärjestelmiä sekä Harpoon-meritorjuntaohjuksia.

–  Totta kai Venäjä metsästää tällaisia tärkeitä asejärjestelmiä koko ajan, mutta venäläisten sanomisiin on vaikea luottaa. Se on heidän propagandaansa, joka lienee suunnattu enemmän Venäjän omalle kansalle ja sotilaille, Mattila arvioi.

Tilanne sotakentällä on kuitenkin yhä varsin tasainen. Venäjä on onnistunut jatkamaan hyökkäystä. Kuitenkaan myöskään Ukrainan puolustus ei ole romahtanut, ja sen joukot ovat kyenneet jopa vastahyökkäyksiin.

–  Voimasuhteet ovat aika tasan. Jos katsoo jatkoa eteenpäin, niin nopeasta sodan loppumisesta ei ole nähtävissä merkkejä, Mattila tiivistää.

Myös Kastehelmen mukaan sodan kehitys on samaa kuin se on pitkässä kuvassa jo jonkin aikaa ollut.

–  Venäjä ryömii kylä kylältä idässä eteenpäin, ja edessä on hidasta, kuluttavaa taistelua molemmille osapuolille. Muilla rintamilla tilanne on suhteellisen stabiili.

Lue myös: Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll: Ukrainan sotaan on syntynyt viisi punaista linjaa – "Jos emme halua seurata kansanmurhaa sivusta, on linjoja nyt ylitettävä"