Oppilashuollon tilanteen pelätään heikkenevän kouluissa, kun koulupsykologit ja -kuraattorit siirtyivät vuodenvaihteessa aloittaneiden hyvinvointialueiden palkkalistoille.
Käytännössä muutos voi näkyä esimerkiksi tietojärjestelmien toiminnassa.
– Päästäänkö koulujen verkkoon, päästäänkö tietojärjestelmiin, miten tieto kulkee opettajien, rehtorien ja oppilaiden välillä, luettelee Suomen Pyskologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen Huomenta Suomen haastattelussa.
Asiantuntijoiden mukaan olisi parasta, jos muutoksella ei olisi minkäänlaista vaikutusta oppilaiden arkeen. Mahdolliset vaikutukset kuitenkin huolestuttavat.
– Pelkäämme sitä eniten, että ovatko psykologit ja kuraattorit konkreettisesti koululla vai ovatko ne osa organisaatiota ja käytetään hoitamaan vähän niin kuin kaikki, Lipsanen sanoo.
Opettajien Ammattijärjestön puheenjohtaja Katarina Murto jakaa saman huolen. Hänen mukaansa kuraattorien ja psykologien läsnäolo koululla mahdollistaa parhaiten oppilaan tarvitseman tuen.
– Kun nyt sitten psykologit ja kuraattorit ovat hyvinvointialueilla, yhteys kouluihin on entistä haastavampaa, Murto sanoo.
Lue myös: Vanhemman on vaikea uskoa, että oma lapsi on kiusaaja – tämä yhdistää heitä, jotka eivät kiusaa
"Ei pitäisi tarkoittaa mitään"
Murto on huolissaan siitä, että hyvinvointialueiden kautta kuraattorien tai psykologien saaminen kouluihin voi viivästyä.
– Oppilaan näkökulmasta sen ei pitäisi tarkoittaa mitään, mutta uhka on siinä, kun meillä on psykologien ja kuraattorien saatavuudessa jo nyt isoja haasteita, niin totta kai se sitten vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, jos tukea ja apua ei heti saa, Murto sanoo.
Psykologiliiton Lipsanen muistuttaa, että lähtökohtana on kuitenkin se, että psykologien ja kuraattorien työpaikka on koululla. Silti muutos voi aiheuttaa haasteita.
– Jääkö meiltä piiloon yhteisöllinen työ, joka on juuri sitä ennaltaehkäisevää työtä, jota tarvitsisimme. Siirryttäisiin entistä enemmän hoitavaan työhön, se on suurin uhka, Lipsanen huomauttaa.