Koulujen psykologitilanne huolestuttava – liitto vaatii jämeriä toimia

Liiton mukaan liki kaikilla alueilla on merkittäviä ongelmia noudattaa mitoituslakia, vaikka yleisesti psykologien saatavuus on kohtuullisen hyvä. Asiantuntija penää valvontaviranomaisilta jämäkkää toimintaa tilanteen korjaamiseksi. 

Viime elokuussa astui voimaan mitoituslaki, joka määrää, että oppilashuollon psykologilla saa olla korkeintaan 780 oppilasta kontollaan.

Psykologiliitto pyysi aluehallintovirastoilta selvitystä tilanteesta. Kuudesta viisi vastasi, ja kertoi merkittävistä puutteista.

– Esimerkiksi sellaisia puutteita, että psykologeja ei ole kouluilla, kertoo liiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov. 

Psykologiliitto pelkäsi, että sote-uudistuksen yhteydessä, kun psykologit siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, ne myös erkaantuisivat koulujen ja lasten arjesta. Pelko on toteutunut, toteaa Gergov. 

– Psykologeja on otettu pois koulujen arjesta eli itse kouluista, ja palveluja on keskitetty, pahimmillaan psykologipalvelun saa nyt puhelimessa. Eli käytännössä lapset ja nuoret eivät sitä palvelua kouluista saa, Gergov toteaa.

– Aluehallintovirastot ovat tietoisia siitä, että hyvinvointialueet eivät tällä hetkellä pysty tarjoamaan tätä lakisääteistä palvelua. Siitä huolimatta aktiivisia valvontatoimenpiteitä ei juurikaan ole käynnissä, jatkaa Gergov.

Psykologiliiton koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.

Avun saamisessa kuukausien viiveitä

Espoolaisesta Kauklahden koulusta kerrotaan MTV Uutisille, että se, että koulupsykologia ei ole koululla, näkyy esimerkiksi niin, että avun saaminen oppilaille voi viivästyä kuukausilla. 

Lisäksi oppilaan avun saaminen vie asiantuntijan mukaan koululla suhteettoman paljon aikaa.

– Psykologin kohdalla meillä koululla [avun saamista] edeltää pitkä selvitystyö eli meidän pitää hyvin vahvasti perustella oppilaan arvioinnin tarve tai tukikeskustelu. Siihen menee suhteettoman paljon aikaa, kertoo Kauklahden koulun erityisopettaja Johanna Fleming. 

Siltikään oppilas apua ei välttämättä aina saa, kertoo Fleming.

Lue myös: Espoon Kauklahdessa ei ole ollut vuosiin koulupsykologia, nyt puuttuu myös kouluterveydenhoitaja – Oppilaat: Nuoret ansaitsevat parempaa

"Jämäkämmät toimenpiteet käyttöön"

Alueiden omavalvonta ei siis ratkaissut tilannetta, toteaa asiantuntija.

– Hyvinvointialueilla on omavalvontavastuu eli hyvinvointialueet itse valvovat sitä palvelua, jota he eivät tarjoa, sanoo Psykologiliiton Gergov.

Mikä on viestinne aluehallintovirastoille?

– Jämäkämmät toimenpiteet käyttöön. Hyvinvointialueilta pitää vaatia määräaikoja, mihin mennessä nämä palvelut täytyy saada kuntoon. 

Vireillä yksittäisiä kantelu- ja valvonta-asioita

Valvontaviranomainen kertoo MTV Uutisille, että aluehallintovirastoissa voi olla vireillä edellä mainittuja palveluita koskevia yksittäisiä kantelu- tai valvonta-asioita. 

– 1.1.2023 alkaen ensisijainen valvontavastuu on siirtynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjille eli hyvinvointialueille. Hyvinvointialue on vastuussa asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta palvelujen saatavuudesta, jota sen tulee valvoa omavalvonnallisin keinoin. Valvontaviranomaiset puuttuvat tilanteeseen, jos hyvinvointialueen omavalvonta ei riitä, aluehallintovirastosta todetaan. 

"Alueilla pitäisi laittaa työolot kuntoon"

Gerkov huomauttaa, että tilanteessa ei ole kyse psykologien puutteesta.

– Valtakunnallisella tasolla ei ole psykologipulaa. Nyt alueilla pitäisi laittaa työolot kuntoon. 

Aihetta käsitellään keskiviikkona myös Viiden jälkeen -ohjelmassa kello 17.30.