Mainos

Asiantuntijat: EU kehittyy tulevaisuudessa rämpimällä, jos Euroopan parlamentin sirpaloituminen jatkuu – työ muuttuu myös vaikeammin hallittavaksi

Voimasuhteiden kääntyminen Euroopan parlamentissa voi johtaa siihen, että EU etenee seuraavat viisi vuotta hitain askelin. Näin arvioivat suomalaiset asiantuntijat, joilla on suora kosketus parlamentin työhön.

Kevään EU-vaalien odotetaan sirpaloittavan eurooppalaista puoluekenttää. Brysselissä pohditaan, kuinka pahasti parlamentin työ voi mennä sekaisin, jos hajaannusta toivovat kansallismieliset oikeistopuolueet ja radikaalipopulistit onnistuvat kokoamaan rivinsä.

EU-parlamenttia hyvin tunteva ja siitä kirjan kirjoittanut Pekka Nurminen arvioi, että ääritapauksessa vajaa kolmannes parlamentin paikoista voisi mennä näille oikean laidan puolueille.

– EU kehittyy tulevaisuudessa rämpimällä, jos jäsenvaltioiden poliittinen tilanne pysyy näin jakautuneena ja heijastuu Euroopan parlamenttiin, Nurminen sanoo.

Saksan, Ranskan, Italian ja Puolan valtapuolueet kuuluvat kaikki Euroopan parlamentissa eri ryhmiin.

– En ole koskaan nähnyt tällaista tilannetta, että kaikissa isoissa jäsenmaissa on johdossa eri poliittiset liikkeet. Se tekee tilanteesta poikkeuksellisen, Nurminen sanoo.

Kahden suuren valta ei enää riitä

Europarlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL) pääsihteeri Sanna Lepola uskoo, että parlamentin työn ennalta-arvattavuus vähenee ensi kaudella.

– Tässä on niin monta muuttujaa vielä, että on vaikeaa ennustaa lopputulosta. Se on selvä, että parlamentista tulee pluralistisempi kuin mitä se on ollut tähän asti, Lepola sanoo.

Tähän asti kaksi isoa puolueryhmittymää on riittänyt muodostamaan enemmistön, mikä on tuonut Lepolan mukaan ennustettavuutta. Euroopan kansanpuolueella (EPP) ja sosiaalidemokraateilla (S&D) on 403 edustajaa 751-paikkaisessa parlamentissa. Näihin ryhmiin Suomesta kuuluvat kokoomus ja sosiaalidemokraatit.

Oikeistorintamaan voisivat kuulua Euroopan konservatiivit ja reformistit (EKR), Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF) ja Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD).

Näistä perussuomalaiset ja muun muassa Puolan valtapuolue Pis kuuluvat EKR:ään. Ranskan Marine Le Penin Kansallinen liittouma ja Italian Lega-puolue ENF:ään sekä Vaihtoehto Saksalle (AfD) EFDD:hen.

Italian sisäministeri Matteo Salvini ja Puolan valtapuolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski ovat jo tunnustelleet yhteistyötä.

Liittoumat muuttuvat värikkäämmiksi

Vaikeudet voivat konkreettisimmin tulla esiin parlamentin valiokunnissa.

Teollisuusvaliokunnassa poliittisena neuvonantajana työskentelevä Vesa Kangaslahti arvioi, että yksittäinen meppi voi vaikeuttaa työtä todella paljon viivyttelemällä raportin etenemistä.

Jos kansallismieliset oikeistopuolueet onnistuvat kokoamaan rivinsä, heille pitää antaa enemmän vastuita esimerkiksi lainsäädäntöesitysten esittelijöinä.

– Toistaiseksi vakiintuneemmat poliittiset ryhmät ovat pystyneet pitämään huolta, että esimerkiksi Le Penin porukat eivät pääse avainlainsäädännössä raportoijan rooliin.

Muiden ryhmien vaihtoehdoksi jää hänen mukaansa tiivistää yhteistyötään.

EPP, sosiaalidemokraatit, Alde ja vihreät pystyvät muodostamaan enemmistön kunkin asian kohdalla vaikka erikseen.

Valiokunnassa enemmistöjä on Kangaslahden mukaan jo nyt totuttu etsimään asia edellä eri puolueryhmien kesken.

Ääriryhmien yhteistyötä rajaa Pekka Nurmisen mukaan se, että puolueet ovat yhä melko hajanainen joukko.

– Tarvittaisiin todella voimakkaita kompromisseja, jos puolueet muodostaisivat yhden ryhmän.

Rahan ei pitäisi riittää poliittisen ryhmän siteeksi

Poliittisten ryhmien kriteereitä on pohdittu viime aikoina Euroopan parlamentissa.

Mikä määrittelee poliittisen ryhmän? Voivatko mitkä tahansa kansalliset puolueet liittyä yhteen, jos niillä ei ole ideologista liimaa, vaan ne tavoittelevat vain parempaa asemaa parlamentissa?

Poliittinen ryhmä saa apua taloudellisesti ja hallintoon, minkä takia löyhäkin yhteenkuuluvuus voi houkutella puolueita yhteen.

Julkisuudessa on nostettu esimerkiksi Italian populistinen Viiden tähden liike, jonka on ollut vaikea sopia eurooppalaisiin ryhmiin.

Uusien sääntöjen mukaan 50 kansalaisen ryhmä voisi pyytää selvitystä poliittisesta ryhmästä. Ryhmän pitää myös antaa poliittinen julistus, johon sen jäsenet sitoutuvat.

Euroopan parlamentissa on nyt kahdeksan poliittista ryhmää, joihin europarlamentaarikot kuuluvat. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 meppiä vähintään seitsemästä maasta.

Meppi voi kuulua vain yhteen ryhmään, mutta toisaalta hän voi päättää jäädä myös sitoutumattomaksi.


Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja