Sisäinen hajaannus nostaa päätään EU-parlamentin laitaoikeistoryhmissä, mikä voi vaikeuttaa eurovaalituloksen tulkintaa vaali-iltana, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Eurovaaleissa laitaoikeistolle on jo pitkään ennustettu vaalivoittoa, kun sekä maltillisempi ECR että radikaalimpi ID ovat kannatusmittauksissa hätyytelleet keskustaliberaalien paikkaa EU-parlamentin kolmanneksi suurimpana ryhmänä.
Kun vaalit häämöttävät alle kolmen viikon päässä, on laitaoikeistossa alkanut kuohunta.
Ranskan Kansallinen liittouma ilmoitti tällä viikolla, ettei se aio enää istua samassa ryhmässä Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kanssa. Gallupien perusteella juuri nämä kaksi puoluetta olisivat käytännössä muodostaneet ID-ryhmän johtokaksikon vaalien jälkeen.
Ei ole tiedossa, aikovatko ranskalaiset yrittää erottaa AfD:n ryhmästä vai siirtyä itse toimimaan sen ulkopuolelle.
Kamelin selän katkaisi AfD:n kärkiehdokkaan Maximilian Krahin lausunto, jossa hänen tulkittiin sanoneen, etteivät kaikki SS-sotilaat olleet rikollisia. SS oli alun perin Adolf Hitlerin natsipuolueen puolisotilaallinen henkivartiojoukko, jonka rooli holokaustin toimeenpanossa oli merkittävä.
– Tämän seurauksena puolueellamme on vaalien jälkeen uudet liittolaiset, Kansallisen liittouman puheenjohtaja Jordan Bardella sanoi.
Bardella on johtanut puoluetta Marine Le Penin puheenjohtajuuden päättymisen jälkeen. Le Pen johtaa kuitenkin edelleen puolueen parlamenttiryhmää ja on sen todennäköinen seuraava presidenttiehdokas. Puolue johtaa Ranskassa gallupeja yli 30 prosentin kannatuksella.
Lue myös: Laitaoikeiston AfD on Saksan nuorten keskuudessa niin suosittu, että Olaf Scholzinkin oli liityttävä vastavedoksi TikTokiin
Tänään Krah ilmoitti keskeyttävänsä eurovaalikampanjansa ja eroavansa AfD:n johtoryhmästä.
Aiemmin Krah on ollut otsikoissa muun muassa epäilyistä liittyen laittoman kiinalaisen ja venäläisen rahoituksen vastaanottamiseen. Hänen avustajaansa epäillään Kiinan hyväksi vakoilusta.
Edessä jälleen uudelleenjärjestäytyminen
Päättyvällä EU-vaalikaudella laitaoikeisto on ollut aiempaa yhtenäisempi, sillä aiemmin ryhmiä oli kahden sijaan kolme. ID syntyi viime vaalien yhteydessä käydyissä neuvotteluissa, joissa oli mukana myös perussuomalaiset.
Sittemmin puolue on siirtynyt takaisin maltillisempaan ECR:ään.
Nyt näyttää siltä, että vaalien jälkeen edessä voi jälleen olla ryhmien merkittävä uudelleenjärjestely. AfD:n ja Kansallisen liittouman riidan lisäksi Unkarin pääministeripuolue Fideszillä on potentiaalia aiheuttaa merkittäviä muutoksia.
Ilman ryhmää oleva Fidesz on tunnustellut mahdollisuuksia liittyä ECR-ryhmään. Muutama ECR:ään kuuluva puolue on kuitenkin ilmoittanut lähtevänsä, jos Venäjä-mielisyydestään tunnetun Viktor Orbánin puolue hyväksytään mukaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi viikonloppuna, että vaikka perussuomalaiset vastustaa Fideszin liittymistä ryhmään, ei se eroaisi siitä Fideszin liittyessä.
Ratkaisevassa roolissa ovat vaalien jälkeen todennäköisesti ECR:n suurimmat puolueet, eli Italian pääministerin Giorgia Melonin Italian veljet sekä Puolan entinen pääministeripuolue Laki ja Oikeus.
Eurooppalaisessa mediassa on myös esitetty, että Fidesz, Laki ja Oikeus ja Kansallinen liittouma kartoittaisivat keskenään yhteistyömahdollisuuksia. Spekulaatioita on paljon muitakin.
Joka tapauksessa ennen vaaleja tuskin saadaan varmuutta siitä, mikä puolue istuu missäkin ryhmässä salin oikealla laidalla. Ryhmien koon lisäksi tämä vaikeuttaa vaali-iltana myös sen arviointia, millaista yhteistyötä keskustaoikeiston EPP mahdollisesti haluaa tehdä näiden ryhmien kanssa.