Asiantuntijat arvioivat: Hallitukselta puuttui rohkeutta ja johtajuutta

Hallitusohjelmassa luvattiin muun muassa kehittää pohjoismaista hyvinvointivaltiota, toimia määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan sekä varmistaa kaikille työhön kykeneville mahdollisuudet ja kannusteet työhön osallistumiseen. Työkalupakista piti löytyä keinoja myös vaikkapa peruskoulun vahvistamiseen, köyhyyden vähentämiseen ja ympäristön kehittämiseen.

MTV Uutiset pyysi 10:tä eri alojen asiantuntijaa arvioimaan, kuinka hyvin hallituksen tavoitteet onnistuivat.

– Rohkea ei todellakaan ole oltu, oikeudenmukaisuus ei ole toteutunut, ja avoimuus ehkä kaikkein parhaiten, miettii hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Kosonen on monien muiden tapaan harmissaan kuluneista neljästä vuodesta, jolloin yhteiskunnan perusrakenteita piti panna uuteen uskoon rahojen ja palveluiden riittämiseksi jatkossakin.

– En minä lähde mitään hintalappua tälle hidastelulle ja vitkastelulle laittamaan, mutta kallista se oli. Todella kalliiksi tämä on tullut ja nyt on kiire tehdä nämä rakenteelliset muutokset, Kosonen toteaa.

Hyvinvointipalveluiden uudistamisesta 5,5

Kososen ohella muutkin MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat tyrmäävät täysin hallituksen toimet hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden parantamisyrityksissä. Sitran ohella kyselyymme vastasi johtaja SAK:sta, EK:sta, OAJ:sta, Takuu-Säätiöstä, PTT:stä, MLL:stä, Suomen Yrittäjistä, Nordeasta ja Helsingin yliopistosta. Hyvinvointivaltion uudistamiselle asiantuntijaraati antaa arvosanan 5,5. Vastauksissa paljon on puhtaita vitosiakin.

– Sote-uudistus kaatui, kuntauudistus kaatui.  Sote-ratkaisun viivästyminen vaikuttaa moniin ihmisiin, ja suurimpia kärsijöitä ovat työttömät ja julkisia terveyspalveluita käyttävät. Myös kunnille tuli tässä neljän vuoden osin hukkaan heitetty aika, sanoo Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

Sote- ja kuntauudistusten kaatumisen lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ovat nakertaneet myös menoleikkaukset. Ne ovat kiihdyttäneet eriarvoistumista.

– Tavoitteet ovat olleet ylevät ja juuri nämä ankeat kehysriihipäätökset ovat vieneet tätä toiseen suuntaan. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat kuntien peruspalveluita kaikkein eniten ja kyllähän leikkaukset ovat kohdistuneet nimenomaan näihin palveluihin. Sivistys-, opetustoimi, peruskoulu, varhaiskasvatus, päivähoito, sosiaali- ja terveyspalvelut, niin siinä on menty kyllä iso askel taaksepäin. On ryhdytty toistamaan 90-luvun laman virheitä, kun on ryhdytty leikkaamaan lapsilta, arvioi Mannerheimin lastensuojeluliiton vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa.

– Työllisyysasteen lasku ja julkisen talouden epätasapainon jatkuminen ovat vahvistamisen sijasta heikentäneet hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, toteaa puolestaan Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

– Tässä on onnistuttu ehkä heikoiten. Valitettavasti yhteiskunta näyttää jakautuneen entistä vahvemmin kahtia. Köyhyydestä ja syrjäytymisestä on tullut yhä enemmän ylisukupolvista ja samalla se on myös alueellistumassa. Asiakaskunnassamme myös eläkeläisten määrä kasvaa kaiken aikaa, summaa Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Koulutuskysymyksistä arvosanaksi 6+

Paljon kritiikkiä annetaan myös koulutuskysymyksissä. Tavoite ”vahvistaa maailman parasta peruskoulua ja tähdätä kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa” ei ole toiminut.

– Koulutukseen on tehty jättimäiset säästöt ja erityisesti ammatillista aikuiskoulutusta on kohdeltu kaltoin, vaikka työelämän rakennemuutokset edellyttäisivät paremminkin koulutuksen lisäämistä, puuskahtaa SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.

Sanojaan ei säästele myöskään OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Lähes kaikki hallituksen koulutuspoliittiset avaukset ja uudistukset ovat olleet fiaskoja. Ne eivät ole vieneet kehitystä kohti hallitusohjelman tavoitetta - Suomi osaavin kansakunta 2020 - vaan jopa vastakkaiseen suuntaan. Koulutussektori joutui epäonnistuneiden kunta- ja sote-uudistusten sijaiskärsijäksi, Luukkainen sanoo.

Koulutus- ja innovaatiokysymyksissä on epäonnistuttu myös Mikko Kososen mielestä. Se heijastuu hänen mielestään samalla ympäristökysymyksiin, kun kunnianhimoiset tavoitteet puuttuvat ja riskinottoa kaihdetaan.

– Paljon puhutaan koulutuksesta, huippuosaamisesta ja esimerkiksi cleanteach-viennistä. Kuka meiltä mitään ostaa, jos me emme itsekään näitä teknologioita käytä. Emme ole kovin hyviä ja uskottavia innovaatioiden puolestapuhujia, Kosonen muistuttaa.

Kiitosta muille kuin hallitukselle

Yleisarvosanaksi hallitusohjelmaan kirjatuille tavoitteelle asiantuntijat antavat nippanappa tyydyttävän 7-.

– Varmasti 7- olisi koko Suomen yhteiskuntapolitiikan kannalta näin, mutta jos hallitukseen rajataan se arvio, niin silloin se jää pikemminkin sinne kuutosen puolelle, Mikko Kosonen ynnää.

– Politiikka on ollut tempoilevaa ja paljon on puolinaisia ratkaisuja. Sekavuudesta tämä hallitus tullaan muistamaan. Myös johtajuuden puutetta on ollut, arvioi Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja Jussi Pakkasvirta.

Parhaimmat arviot saavat tasa-arvokysymykset (8-) sekä ulkopoliittinen osallistuminen (8). Yksittäisistä asioista kiitosta kerää eläkeratkaisu.

Vastauksissa suitsutetaan ennen kaikkea tasa-arvoista avioliittolakia sekä Tasavallan presidentin toimintaa konfliktin ratkaisijana. Hallitusohjelman toteutumisesta niiltä osin kiitos ohjautuu siis hallituksen sijaan muualle.

– Tasa-arvoinen avioliittolaki oli yksi asia, ja se menee niin kuin eduskunnan piikkiin kansalaisaloitteesta. Ulko-ja turvallisuuspolitiikka, jossa Suomi on pärjännyt hyvin, niin se menee aika lailla Tasavallan presidentin piikkiin. Eläkeiän muutos taas menee työmarkkinaosapuolille ja ei siinä kauhean paljon ansioita hallitukselle jää, Kosonen laskee.

Asiantuntija-arviot: Sitra, SAK, EK, OAJ, Takuu-Säätiö, PTT, MLL, Suomen Yrittäjät, Nordea, Helsingin yliopisto.