Mainos

Asiantuntija kertoo yksinäisyyden kumpuavan lapsuudesta

Ihmiset kokevat yksinäisyyden eri tavoin. Sen mukanaan tuomat tunteet ovat pitkälti lapsuudessa koettujen ja opittujen asioiden aikaansaannosta, joihin voi vaikuttaa aikuisiälläkin.

Ei ole ihme, että tunnemme yhä useammin itsemme yksinäisiksi: emme tunne naapureitamme, teemme ostoksemme internetissä ja hoidamme sosiaalisia suhteitamme Facebookin välityksellä. Hypimme työstä työhön ja kaupungista toiseen, eikä aikaa riitä ystäville. Kun yksinäisyys sitten valtaa mielen, koemme itsemme epäonnistujiksi. Joillekin yksinäisyys voi olla niin murskaava kokemus, että se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään.

Yli 30 vuotta psykologin ja psykoterapeutin töitä tehnyt Pirjo Riitta Rintanen törmää päivittäin ihmisiin, jotka kamppailevat yksinäisyyden mukanaan tuomien tunteiden kanssa. Monella tunteet nousevat pintaan kriisin seurauksena, mutta myös pelkän yksinäisyyden vuoksi hakeudutaan hoitoon.

– Yksinäisyys voi olla positiivista tai negatiivista. Se on asia, jonka jokainen joutuu elämänsä aikana kohtaamaan, Rintanen kertoo. Elämäntilanteet muuttuvat: muutto vieraalle paikkakunnalle tai läheisen poismeno nostavat yksinäisyyden tunteet esille.

Monien syiden summa

Rintanen huomauttaa, että riippuu pitkälti ihmisen taustasta, miten hän yksinäisyyden kokee.

– Elämän historia vaikuttaa paljon. Jos ihmisen perusturvallisuus on kunnossa, hän hallitsee yksinäisyyden tunteet ja viihtyy omissa oloissaan. Jos taas on lapsena elänyt epävakaassa ympäristössä, eikä perusturvallisuus ole kunnossa, voi yksinäisyys herättää vanhat traumat, jonka seurauksena negatiiviset tunteet nousevat pinnalle.

Myös perinnölliset tekijät, kuten temperamenttierot vaikuttavat. Kaikki eivät kykene luomaan samalla tavalla sosiaalisia kontakteja kuin toiset ja ovat herkempiä vetäytymään. Tällaisessa tilanteessa ympäristön kuuluisi tukea ja motivoida ihmistä, ettei hän eristäydy liikaa.

Kun yksinäisyys valtaa mielen, kannattaa pysähtyä ja kuulostella, onko tilanne realistinen: onko oikeasti yksin, ja voiko asialle tehdä jotain.

– Tässäkin vanhempien ohjaus ja kasvatus nousee vahvasti esiin. Vanhemman tehtävä on tarjota lapselle tukea ja näyttää mallia, miten sosiaalisia suhteita solmitaan.

Rintanen myös korostaa omaa aktiivisuutta ja muistuttaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä kehittää sosiaalisia taitoja.

– Harrasta, ole aktiivinen! Ota itse yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin, äläkä vain odota, että joku ottaisi sinuun yhteyttä.

Läsnäololla on suuri vaikutus

Kännykät ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan niin hyvää kuin huonoa. Niiden kautta on helppo pitää yhteyttä ihmisiin, mutta Rintanen muistuttaa että tällaisessa yhteydenpidossa se tärkein uupuu: läsnäolo.

– Toisen ihmisen läsnäolon kokeminen, se että näkee ilmeet ja kehonkielen, merkitsee paljon. Pelkkä yhteydenpito ei riitä, vaan tarvitaan elävää kontaktia.

Monella hektinen elämä, työ ja elämän ruuhkavuodet aiheuttavat sen, ettei aika yksinkertaisesti riitä sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.

– Monet humpsahtavat siihen, että tekevät vain työtä, eivätkä hoida sosiaalisia suhteita. Jos ystäviä ei ole, ei ole verkostoa. Ja kun ei ole verkostoa, on ihan yksin.

Kukaan ei kuitenkaan halua myöntää sitä, että on yksinäinen. Yksinäisyys koetaan negatiivisena asiana; häpeällisenä asiana, josta monikaan ei avoimesti puhu.

– Ihminen saattaa kokea olevansa huono ja hylätty. Hän voi kokea, ettei kelpaa. Haluan korostaa tässäkin omaa aktiivisutta. Kun lähtee opiskelemaan tai töihin ulkopaikkakunnalle on tärkeää olla itse aktiivinen ja luoda tietoisesti kontakteja.

Rintanen haluaa muistuttaa, että aina silloin tällöin ihminen tulee torjutuksi, mutta maailmassa on muitakin ihmisiä. Varmasti löytyy sukulaissielu, kun itse on aktiivinen.

Terapiasta tukea

Joskus omat keinot eivät riitä, ja yksinäisyys voi häiritä arkea niin paljon, että on turvauduttavat ulkopuolisen apuun.

– Totta kai silloin on syytä turvautua ammattilaisen apuun, jos ihminen on todella onneton. Myös erokriisit ja läheisen ihmisen menettäminen ovat asioita, joissa ihminen saattaa tarvita ammatti-ihmisen tukea.

Itsetunto vaikuttaa suuresti siihen, miten yksinäisyyden koemme. Terapian avulla pyritään vahvistamaan heikkoa itsetuntoa ja tuntemaan itsensä arvokkaaksi.

– Hyvin usein yksinäisyyden taustalla on ongelmia perusturvallisuudessa. Terapiassa pyritään vaikuttamaan tähän. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta kun sen tiedostaa, voi asennoitumiseensa vaikuttaa.


MTV3/Helmi

Teksti: Jenni Reikko

Kuvat: Shutterstock

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.