Asiantuntija: GPS-häirintä on harmittavan helppoa, signaalin voi peittää roskalla – "Netistä voi tilata laitteen muutamalla kympillä"

Jutun videolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ottaa kantaa GPS-häirintään.

Norjan puolustusministeriö kertoi viime viikolla Venäjän häirinneen GPS-signaalia toissa viikolla päättyneen Naton Trident Juncture -sotaharjoituksen aikana. Häirinnän lähde paikallistettiin Kuolan niemimaalle. 

Suomen lennonvarmistuksen mukaan varoitus annettiin, koska siviililentoliikennettä ei haluttu vaarantaa.

Norjan puolella ilmestyvä verkkolehti Barents Observer kertoo, että häirintää on havaittu Norjassa jo ainakin vuosi sitten.

Eri arvioiden mukaan Venäjän häirintämotiivina on ollut tutkia Naton ja sen kumppanimaiden sotilasteknisiä valmiuksia ja reaktionopeutta yllättävien häiriötekijöiden edessä.

Lue myös: Kommentti: Venäjä vaatii Suomelta ”todisteita”, joita ei koskaan itsekään antaisi

Systeemejä on monta

Maailmassa on olemassa tai kehitteillä neljä erilaista paikannusjärjestelmää.

Yhdysvatojen GPS, Venäjän oma satelliittinavigointijärjestelmä GLONASS, Euroopan oma siviilikäyttöön tarkoitettu satelliittinavigointijärjestelmä Galileo ja Kiinan vielä hieman kehitysvaiheessa oleva COMPASS-järjestelmä.

Apulaisprofessori Laura Ruotsalainen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden tiedekunnasta sanoo, että kaikki paikannussysteemit on rakennettu niin, että ne toimivat yhteen ja ovat tarvittaessa yhteiskäyttöisiä.

Roskia, hälyä ja harhautuksia 

Ruotsalaisen mukaan GPS-signaalin häirintä pienessä mittakaavassa on hyvinkin helppoa.

– Valitettavasti netistä voi tilata muutamalla kympillä laitteen, jolla signaalin voi peittää.

– Satelliittien signaalit kulkevat niin pitkiä matkoja, että ne ovat vastaanottimiin, eli maahan saapuessaan sen verran heikkoja, että peittäminen onnistuu, Ruotsalainen kertoo.

Peittämisellä asiantuntija tarkoittaa sitä, että navigointisignaalin kanssa samalla taajuudella lähetetään voimakkaampaa signaalia. Eli peitetään se hälyyn ja roskaan.

Peittämisen lisäksi satelliittivastaanotin voidaan saada kuvittelemaan, että ollaan muualla kuin ollaan. Tätä tekniikkaa kutsutaan harhautukseksi. 

– Tämä on sitten äärimmäisen vaikeaa ja vaatii järeää kalustoa. Jos sellaiseen kykenee, sitä voidaan kutsua jo ammattirikollisuudeksi.

Suuremmassa mittakaavassa tapahtuvaan häirintään tarvitaan Ruotsalaisen mukaan luonnollisesti mittavat resurssit.

Koneet ja alukset ovat varautuneet

Satelliittipaikannusta käytetään nykyään lähes kaikkialla. Lentokoneista ja laivoista kalastajien pieniin paatteihin. Kännyköistä ja autoista puhumattakaan.

Ilmassa ja maailman merillä koneet sekä alukset on varustettu muillakin navigointilaitteilla kuin satelliitteihin perustuvilla.

– Lentokoneilla on ilmassa ollessaan muun muassa käytössä inertia-sensoreita. Laskuissa ja nousuissa käytetään noin 99-prosenttisesti maa-asemien tietoja kentän sijainnista.

Inertia tarkoittaa mutkat suoriksi vetäen liikkeentunnistukseen perustuvaa paikkanavigointia. Inertianavigointi perustuu kiihtyvyyden, kallistuksen ja suunnan mittaukseen. 

– Laivoissa on myös muita järjestelmiä, joilla edetään, Ruotsalainen muistuttaa.

EU haluaisi enemmän satelliitteja

Euroopan unioni on ilmaissut halunsa lisätä juuri satelliittipaikannukseen tukeutuvia järjestelmiä.

Asiantuntijan mielestä vielä ei ole hätää, mutta keskustelu satelliittinavigoinnin vaaroista on tärkeää. Varmuutta olisi jatkuvasti pyrittävä lisäämään.

Ruotsalainen sanoo, että pelkkä navigoinnin häirintä ei ole kummoinenkaan rasite. Mutta jos signaalien kautta voidaan häiritä esimerkiksi sähkönsiirtoa tai tietojärjestelmiä, silloin ollaan ongelman äärellä.

Laura Ruotsalainen on ollut mukana tutkimassa satelliittien tulevaisuuden käyttöä ja sitä, miten vaaratilanteet estetään. 

Vahinkojen torjunnassa kaiken A ja O on se, että kaikki järjestelmät eivät perustu samaan tekniikkaan.