Arvostelua saaneen Lapin hätäkeskuksen nopeus parani

Viivyttelystä keväällä arvosteltu Lapin hätäkeskus on onnistunut nopeuttamaan hätäviestien välittämistä. Hätäkeskuksessa on selvitystyön jälkeen puututtu teknisiin ongelmiin ja lisätty päivystäjien koulutusta.

Lapin lääninvalmiusjohtaja Jari Aalto ei puhu käytetyistä sekunneista, mutta sanoo, että hätäviestien välitys sujuu Rovaniemellä nyt suositusten mukaan.

Lapin lääninhallitus pyysi keväällä sisäministeriötä selvittämään Lapin hätäkeskuksen hitautta. Apu lähti hätäkeskuksesta liikkeelle jopa parinkymmenen minuutin viiveellä.

- Hätäkeskuslaitos teki kaikkia hätäkeskuksia koskeneen selvityksen, jonka perusteella ryhdyttiin korjaustoimenpiteisiin, Aalto kertoo.

Aallon mukaan hätäkeskusten ongelmat olivat pitkälti teknisiä. Selkeä puute oli, että työntekijät eivät olleet saaneet riittävästi aikaa perehtyä keväällä käyttöön otettuun uuteen tietojärjestelmään.

- Aiemmin päivystäjät käyttivät rinnakkain pelastustoimen ja poliisin tietojärjestelmiä. Uudessa, laajemmassa järjestelmässä nämä ovat yhdessä, ja uusien käytäntöjen oppiminen vei aikaa, Lapin hätäkeskuksen johtaja Olavi Lampinen kertoo.

Myös hätäkeskuksen ja viranomaisten yhteispelissä oli viilattavaa.

- Nyt hälytysohjeita on tarkennettu pelastuslaitoksen, poliisin ja sairaanhoitopiirin kanssa. Hätäkeskushan toimii aina tiukasti viranomaisilta saatujen ohjeiden mukaan, Aalto korostaa.

Lapin hätäkeskus otti viime vuonna vastaan 150 000 hätäpuhelua, joista aiheutui 93 000 tehtävää poliisille, sairaankuljetukselle tai pelastusviranomaisille.

Analyysi vie aikaa

Sisäministeriön valmiusjohtajan Janne Koivukosken mukaan Lapin ongelmat eivät johtuneet pelkästään hätäkeskuksesta.

- Samaan aikaan tehtiin muitakin järjestelmämuutoksia. Vuoden 2004 alusta Lapissa siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen. Lisäksi viranomaiset kouluttautuivat viranomaisverkon eli virve-puhelimen käyttöön, Koivukoski kertoo.

Toukokuussa valmistunut hätäkeskuslaitoksen selvitys toi esille hätänumeron kautta hälytettävien tehtävien laajan kirjon. Ministeriö onkin muuttamassa tapaa, jolla hätäkeskusten tulostavoitteessa pysymistä seurataan.

- Aiempi tavoite oli, että päivystäjän on vastattava puheluun kymmenessä sekunnissa, ja ensimmäinen yksikkö on hälytettävä liikkeelle 90 sekunnin kuluttua. Nyt on selvää, että tämä ei sovellu kaikkiin tapahtumiin, Koivukoski sanoo.

Esimerkiksi sydänpysähdystä koskevassa puhelussa päivystäjän läpikäymä analyysi vie Koivukosken mukaan aikaa noin 115 sekuntia, ja joskus päätös avun lähettämisestä voidaan tehdä vasta sen jälkeen.

Uudessa toimintamallissa hätäkeskusten tapaukset jaetaan noin kymmeneen päätyyppiin, joille kullekin määritellään omat tavoiteajat.

(MTV3-STT)