Abiturientit lukevat ensin ylioppilaskokeisiin ja useimmat heti perään vaativiin pääsykokeisiin. Liian raskasta, toteaa opetusministeri. Tuplakoe ei ole kenenkään kannalta järkevää, lisää ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri.
Ylioppilastutkintoa haluttaisiin hyödyntää paremmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulujen kanssa neuvotellaan nykyisistä, ulkolukuun perustuvista pääsykokeista luopumisesta. Uudistus etenee nopealla aikataululla.
– Meillä on käynnissä työ, jossa ylioppilastutkinto voisi korvata osittain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ulkoa opiskeluun perustuvista pääsykokeista. Tällä hetkellä on aivan liian kuormittavaa meidän abiturienteille, että ensin on ylioppilaskirjoitukset ja heti päälle raskaat pääsykokeet, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo.
Samalla linjalla on ylioppilastutkintolautakunnnan pääsihteeri KaisaVähähyyppä.
– Tarkoitus on ilman muuta se, että ylioppilaskirjoituksia hyödynnetään enemmän. Ei ole kenenkään kannalta järkevää nämä tuplakokeet kokelaille. Puhumattakaan maksullisista valmennuskursseista.
– Korkeakouluvalintoja parantamaan on luotu arvosanojen vertailtavuus eli arvosanat ovat paremmin vertailtavia, kuin ne olivat aikaisemmin. Tämä parantaa selvästi arvosanojen hyödynnettävyyttä korkeakouluvalinnoissa, ja tämä uudistus on käytännössä katsoen valmiina jo, Kaisa Vähähyyppä kertoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut työryhmän, jossa asiaa edistetään nopealla aikataululla.
– Saamme syksyyn mennessä ensimmäiset ehdotukset ja korkeakoulujen kanssa neuvotellaan parhaillaan luopumista nykymuotoisista, ulkolukuun perustuvista pääsykokeista, Grahn-Laasonen sanoo.
Myös ylioppilaskoetta halutaan uudistaa
Miltä ylioppilaskokeen sitten tulisi näyttää? MTV:n Uutisextrassa lauantaina vieraillut opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kiirehtisi sisällön uudistamista. Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajalla on asiaan selvä näkemys.
– Ylioppilaskokeen pitäisi olla ehdottomasti sähköinen ja siihen ollaan onneksi siirtymässä. Sen tulisi olla sellainen, joka ei testaa ulkoa opettelun taitoja. Kyse on enemmän tiedon omaksumisesta ja hahmottamisesta ja siitä, miten käytät tietoa. Eikä mikään estä meitä testaamasta vaikka vuorovaikutustaitoja tai ryhmätyöskentelytaitoja, puheenjohtaja Elli Luukkainen sanoo.
Myös opetusministerin mielestä ylioppilastutkinnon tulee elää ajassa ja uudistua.
– Ylioppilastutkinto on arvostettu ja perinteinen, mutta myös uudistunut vuosien varrella. Nyt on seuraavan uudistuksen aika, kun sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat, ja meillä on ajatuksissa käynnistää työ pohtimaan sitä, mitkä ovat seuraavat askeleet sen jälkeen, Grahn-Laasonen sanoo.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä muistuttaa tasapuolisen arvioinnin merkityksestä jatkossakin.
– Ylioppilastutkinnon täytyy olla täysin vertailukelpoinen ja se tietysti jonkin verran hidastaa uudistuksia. Ei voi hosua sinne tänne, vaan kaikki täytyy miettiä huolella etukäteen, että tasapuolisuus säilyisi, Vähähyyppä muistuttaa.
Suomen Lukiolaisten Liiton Elli Luukkaisen mielestä ylioppilaskoetta tulisi uudistaa vuosittain.
– Jos parin vuoden päästä meillä olisi ihan uusi ylioppilaskoe, niin pian olisimme taas tilanteessa, että se on vanhentunut. Jälleen olisi paine siihen, että koko paletti menee uusiksi.