"Arki on kuin juoksua suolla" – sosiaalisessa mediassa paljastetaan päiväkotien kipupisteet, varhaiskasvatusta koettelee paha osaajapula

2:00
Päiväkodeissa puutetta niin väestä kuin osaamisestakin.

Syyskuussa kuvanjakopalvelu Instagramiin perustettu Varhaiskasvatuksen kertomuksia -tilillä julkaistaan kokemuksia alan ammattilaisten arjesta. Nimettöminä kerrotut tarinat maalaavat karua kuvaa alan tilasta. Julkaisuissa toistuvia teemoja ovat muun muassa arvostuksen puute, kuormittavuus, stressi, huono palkkaus, riittämätön perehdytys ja työvoimapula. Alalla pitkään olleen varhaiskasvatuksen opettajan mukaan tilillä julkaistut asiat kuulostavat tutuilta ja vastaavat todellisuutta. 

Monissa Varhaiskasvatuksen kertomuksia -tilin julkaisuissa huokuu epätoivo – työtaakka uuvuttaa henkilökuntaa, eikä riittävää tukea tunnu olevan saatavilla.

– Arki on kuin juoksua suolla ja sitä toivoisi vaan, että joku heittäisi pelastusrenkaan, kiteyttää tuntematon kirjoittaja. 

Sanna Tilli on kasvatustieteen maisteri ja työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettajana Vantaalla. Tillillä on alakokemusta noin viisitoista vuotta. Yläasteen, eli nykyisen yläkoulun TET-kokeilusta alkanut kiinnostus alaa kohtaan vei ensiksi lähihoitajaksi kouluttautuneen Tillin lastenhoitajaksi, jota seurasivat varhaiskasvatuksen opettajan opinnot.

Matka jatkui vielä erityisopettajaksi ja kasvatustieteiden maisteriksi.

Instagram-tilin väitteillä on Tillin mukaan todellisuuspohjaa.

– Kaikkia julkaistuja yksityiskohtaisia tarinoita en ole itse kohdannut, mutta monia vastaavia olen kuullut muilta alan ammattilaisilta. Täytyy muistaa, että Instagramissa kerrotut tarinat ovat todella kuormittuneiden ammattilaisten kirjoittamia. Vaikka alalla on todella paljon positiivisia puolia, on paljon myös negatiivista, joka nousee esiin helpommin, Tilli kertoo.

Resurssi- ja henkilöstöpula

Tillin mielestä alan suurin ongelma ei liity pelkästään riittämättömään henkilökunnan määrään, vaan kyse on myös koulutuksen ja osaamisen puutteesta.

– Oikeastaan on sellainen yleinen osaamisvaje, koska nyt lähihoitajienkin tilalle on otettu välivuotta pitäviä. Heillä ei ole minkään alan koulutusta. Eli sellainen yleinen osaamisvaje, Tilli kertoo.

– Jos on pätevä henkilökunta, se kykenee saamaan ne raamit kuntoon, jolloin lapset voivat hyvin, vaikka yksi ihminen puuttuisikin. Jos päteviä ei ole tai henkilökunta vaihtuu hirveän usein, eikä ole siihen paikkaan sitoutunutta henkilökuntaa, niin lapsetkaan eivät voi hyvin. Silloin työ on paljon kuormittavampaa ja poissaolojakin tulee enemmän.

Erilaiset kyselyt ja selvitykset kertovat kuinka työuupumus uhkaa niin sairaanhoitajia kuin opettajiakin. Samaa kertovat myös päiväkodeissa työskentelevät varhaiskasvattajat. 

Työntekijäpuute on arkea. Pelkästään Helsingissä on auki lähes sata työpaikkaa varhaiskasvatuksen piirissä. Työtä hankaloittaa entisestään jatkuva pula sijaisista.

Helsinkiläisen päiväkoti Kaisaniemen johtaja Kaisa Viitanen tunnistaa henkilöstön saatavuuteen liittyvät hankaluudet.

– Meillä on tällä hetkellä ongelma se, että meillä ei ole riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia ja muutenkin henkilöstön saatavuudessa on ollut haasteita, Viitanen kertoo.

Myös johto kuormittuu

Sanna Tillin kirjoittamassa Pro gradu -tutkielmassa hän käsitteli päiväkodin johtajien näkemyksiä ja kokemuksia vuosien 2015–2019 aikana tapahtuneiden muutosten toimeenpanosta päiväkodeissa. 

Gradussa käsiteltiin johtajien omien näkemysten lisäksi, miten muutoksia käsiteltiin työyhteisössä ja kuinka toimintakulttuuri kehittyi varhaiskasvatuksen muutosten myötä.

Tillin gradun perusteella voidaan päätellä, että johtajat olivat tyytyväisiä muutosten tuomaan tasalaatuisuuden lisääntymiseen. Haasteet liittyvät osaajapulaan.

– Meillä ei niitä päteviä opettajia ole ja se on sitten kuormittanut päiväkotien johtajia, kun heidän pitää tehdä sitä rekryä koko ajan. Opettajista on myös vaikea pitää kiinni, koska niitä resursseja ei ole  tarpeeksi, Tilli taustoittaa.

Henkilöstömitoitukset paukkuvat

Varhaiskasvatuslain ja valtioneuvoston säädöksen mukaan yhdessä päiväkotiryhmässä saa olla korkeintaan kolmea kasvattajaa vastaavaa määrää lapsia. 

Monissa Varhaiskasvatuksen kertomuksia -tilin julkaisuissa kerrotaan kovasta uupumuksesta. Useissa työntekijät kokevat, ettei toimipaikan johto suhtaudu henkilökunnan työtaakasta seuraavaan uupumukseen riittävällä vakavuudella.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn mukaan käytännössä alle kolmevuotiaiden ryhmässä voi olla korkeintaan 12 lasta, eli yksi kasvattaja neljää lasta kohden. Yli kolmevuotiaiden ryhmässä maksimikoko on 21, eli seitsemän lasta per kasvattaja.

Varhaiskasvatuslakiin tuli muutoksia tänä vuonna, jotka astuivat voimaan elokuun alussa. Muutokset koskivat mitoituksesta poikkeamisesta sekä henkilöstön uutta velvollisuutta ilmoittaa havaituista epäkohdista toiminnasta vastaavalle henkilölle.

Henkilöstömitoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista poissaoloista johtuvista syistä. Kuntien on varmistettava, että varhaiskasvatuksessa on käytössä riittävät sijais- tai muut varajärjestelyt myös henkilöstön äkillisiin ja yllättäviin poissaolotilanteisiin.

Varhaiskasvatuksen kertomuksissa mitoitusta väitetään kierrettävän porsaanreiällä.

– Suhdelukuja tarkastellaan koko päivän osalta: riittää, että suurimman osan päivästä henkilöstöä on tarpeeksi. Eli käytännössä aamulla ennen kuin kaikki työntekijät ovat saapuneet ja iltapäivällä, kun aikaisemmat vuorot ovat lähtenee, saa olla liikaa lapsia aikuista kohti, kertoo tuntematon kirjoittaja.

Henkilökuntaa niin ikään siirrellään hätäiseltä vaikuttavalla tahdilla.

– Tänään taas vaihteeksi työparini ilmoittautui poissaolevaksi. No ei hätää sain sijaisen. Ehdittiin käydä retkellä, kun puhelin alkoi piristä. ”sijaisen täytyy siirtyä toiseen yksikköön, kun siellä tarvitaan enemmän apua” Ok ei hätää saan viereisestä ryhmästä apua. Hänen vuoro vaan loppuu jo ennen klo 14. Oma vuoroni loppuu ennen klo 16, joka tarkoittaa suurimman osan lapsista olevan vielä paikalla. Kuka heistä on vastuussa.

Instagramissa on julkaistu myös varhaiskasvatuksen johdon kohtaamia ongelmia. Esimerkiksi sijaisten löytyminen muodostuu lähes ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.

– Työpäivä voi alkaa kuuden seitsemän maissa, kun puhelimeen alkaa kilahdella poissaoloviestejä, päivässä keskimäärin 2-5, pahimpina päivinä jopa kymmenkunta. Koko aamu menee sijaisia etsiessä j arkea kootessa: rekryjä auki, soittoja suoraan tutuille ihmisille, työvuorojen venkslaamista, sosiaalisessa mediassa kírjoitetaan.

"Ei niitä voi nimelläkään kertoa"

Ilmoitusvelvollisuuden osalta työ- tai virkasuhteisen henkilön on viipymättä tehtävä kirjallinen ilmoitus varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos työntekijä huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa.

Varhaiskasvatuksen kertomuksia -tilin kokemukset julkaistaan anonyymisti. Sanna Tillin mielestä tähän on selkeä syy.

– Ei niitä voi nimelläkään kertoa. Siitä tulee seurauksia ja puhutteluita. Työnantajaa ei saa vahingoittaa lojaliteettivelvoitteen takia.

Esimerkiksi Työsuojeluhallinnon mukaan lojaliteettivelvoitteen mukaan työntekijä ei saa paljastaa ulkopuolisille tietoa, joka vahingoittaa työnantajaa. Lojaliteettivelvoite on kirjattu Työsopimuslakiin.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kehotti keskiviikkona julkaistussa tiedotteessaan käyttämään ilmoitusvelvollisuutta varhaiskasvatuksen epäkohdista. 

– Kirjallinen Ilmoitus tehdään varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle, yleensä siis päiväkodin johtajalle. Tämän tulee ilmoittaa asiasta edelleen varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle, tiedotteessa todetaan.

Tillin mielestä ilmoitusväylä on toimiva, kunhan työntekijällä vain olisi aikaa tehdä ilmoitus.

–  Olen kuullut, että aika ei riitä ilmoituksen tekemiseen. Yleensä ilmoituksia tehdään, kun henkilökuntaa puuttuu. Silloin sieltä lapsiryhmästä ei vain pääse irti. Olen myös kuullut tilanteista, että siitä on ollut apua, kun on tehty ilmoitus, joka on viety eteenpäin. Sitten tilanne on korjattu, Tilli kiittelee.

– Näen sen keinona, jolla voimme puuttua vahvemmalla kädellä niihin asioihin, jotka koemme epäkohdiksi. Se lisää työhyvinvointia, kun koemme, että meitä kuunnellaan ja voimme vaikuttaa.

Myös päiväkodinjohtaja toivoo, että henkilökunnan huolet tuotaisiin ohjeistuksen mukaisia väyliä pitkin johtajien tietoon.

– Se on sen, joka on kirjoittanut sen… Se on hänen kokemuksensa. Toivon johtajana, että työntekijät tulevat kertomaan minulle, jos heillä on samanlaisia kokemuksia, koska meillä on myös ilmoitusvelvollisuus, Kaisa Viitanen toivoo.

Huolta lasten turvallisuudesta

Sosiaalisessa mediassa julkaistuissa tarinoissa kannetaan henkilökunnan jaksamisen lisäksi huolta kenties päiväkotijärjestelmän yhdestä tärkeimmästä määreestä: Lasten turvallisuudesta.

– Tarinoita on vaikka kuinka monta, mutta yksi kamalin oma esimerkki työn kuormittavuudesta ja henkilökuntavajeesta on se, että yhdessä päiväkodissa lapset jätettiin välillä yksin pihalle. Kun otin asian esille, sain tiuskintaa siitä, miten kuvittelen, että lapset saadaan vietyä ulos, kerrotaan yhdessä julkaisussa.

Tilli ei ole itse kohdannut tilanteita, joissa lapsen turvallisuus olisi suoraan vaarantunut. Huoli pienistä lapsista on joka tapauksessa alati läsnä.

– Huoli on jatkuvasti läsnä, koska meidän pitää huolehtia turvallisuudesta. Se riippuu myös siitä, minkälainen lapsiryhmä on kyseessä: Toiset ryhmät pärjäävät eikä huolta olisi vaikka henkilökuntaa puuttuisikin. Mutta toiset ryhmät voivat olla haavoittuvaisempia. Jos kahden kasvattajan ryhmästä puuttuu toinen aikuinen, niin silloin huoli on totta. Vaikka lapsi satuttaa itsensä, ryhmästä ei voi lähteä. Silloin täytyy vain yrittää huutaa toisesta ryhmästä apua, Tilli kertoo.

Varhaiskasvatuksen ongelmiin ei välttämättä ole löydettävissä yhtäkään pikaratkaisua. Sosiaalisen median tarinoiden perusteella ja niin ikään varhaiskasvatuksen erityisopettajan mielestä ensimmäisenä ratkaistavien ongelmien joukossa tulisi olla resurssipulaan puuttuminen.

– Vaikka meillä on hyvät lait ja tehdyt muutokset ovat ihan hyviä, niin silti kuntien resurssit ovat edelleen sillä vanhalla päivähoito-ajalla. Jos meillä olisi hyvät resurssit, niin silloin meillä olisi hyvinvoivaa työstään nauttivaa henkilökuntaa, Tilli painottaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja