Aravavuokra-asunnon saanti entistä vaikeampaa

Vuokra-asuntotilanteen huononeminen näkyy myös pääkaupunkiseudulla asunnottomien määrän lisääntymisenä. Kaikista hakijoista kasvukeskusseuduilla eli pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa sekä Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seuduilla oli noin 70 prosenttia eli 76 000 hakijataloutta.

Kasvukeskusten hakijajonot kasvoivat vuodesta 1998 lähes 3000 hakijalla, kun taas muualla maassa hakijoita oli 2000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oli jonossa olevista hakijoista noin 26000 eli noin 25 prosenttia. Heistä valtaosa, lähes 18000 hakijaruokakuntaa, oli pääkaupunkiseudulta, jossa erittäin kiireellisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista oli yli 40 prosenttia.

Joka kolmas sai asunnon

Vuoden 1999 aikana aravavuokra-asuntoa haki yli 211 000 ruokakuntaa, joista asunnon sai noin 73 000 eli runsas kolmannes hakijoista. Kasvuseuduista kireimpänä tilanne on jatkunut pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla, joissa aravavuokra-asunto järjestyi vain viidennekselle hakijoista. Turun ja Oulun seuduilla asunnon saaneita oli noin 40 prosenttia hakijoista.

Maakunnista helpoin tilanne on Kainuussa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa, joissa yli puolet hakijoista sai asunnon. Myös Etelä-Karjalassa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa aravavuokra-asunnon saaneita on lähes puolet hakijoista. Vaikeinta aravavuokra-asunnon saaminen oli yhden henkilön talouksille, joita hakijoista on yli puolet. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhden henkilön talouksia oli noin 31000 eli lähes 53 prosenttia hakijoista. Asunnon sai kuitenkin vain 14 prosenttia eli runsaat 3700 yksinäistä hakijaa, koska haettavana olleista asunnoista vain runsas viidennes on yksiöitä.

Asunnottomuus etelän ongelma

Vaikea asuntomarkkinatilanne heijastuu myös asunnottomien määrän kehitykseen. Koko maassa asunnottomana on noin 10 000 eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asunnottomien määrä on kuitenkin lisääntynyt. Viime vuoden lopussa kasvukeskuksissa oli noin 7500 asunnotonta eli 75 prosenttia kaikista asunnottomista.

Muualla maassa asunnottomuus oli vähentynyt yli 300 henkilöllä. Koko maan asunnottomista pääkaupunkiseudulla on yli puolet eli noin 5500. Vaikka seudun kunnat ovat ilmoittaneet asuttaneensa vuoden aikana yli 1200 asunnotonta, on heidän määränsä lisääntynyt parilla sadalla. Tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli vuoden 1999 lopussa noin 3400, mikä on 500 enemmän kuin edellisvuonna. Aravavuokra-asuntokannasta tyhjien asuntojen osuus on vain yksi prosentti.

Tyhjistä asunnoista vain sata sijaitsee kasvukeskusten ulkopuolella, ja tyhjien asuntojen määrä kasvaa lähes yksinomaan alueilla, joista väki vähenee. Maakunnista tyhjien asuntojen ongelma on pahin Satakunnassa ja Lapissa, missä tyhjien osuus on yli kolme prosenttia aravakannasta. Pohjanmaalla tyhjien asuntojen osuus on 2,5 prosenttia.
(STT)