Apulaisoikeusasiamies: Yliopistot eivät rikkoneet lakia muuttaessaan opiskelijavalintaperusteita

Apulaisoikeusasiamiehen (AOA) mukaan yliopistot eivät menetelleet lainvastaisesti muuttaessaan opiskelijavalintaperusteita koronaepidemian takia keväällä 2020.

AOA katsoi yliopistojen selvittäneen vaihtoehtoisia tapoja järjestää opiskelijavalinnat ja tiedottaneen muutoksista niin pian ja siinä määrin kuin se oli vallinneissa oloissa mahdollista.

Moni hakija koki tulleensa syrjityksi opiskelijavalinnoissa

Oikeusasiamiehelle saapui 104 kantelua yliopistojen opiskelijavalinnoista, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä.

Kantelut koskivat todistusvalinnan osuuden kasvattamista, fyysisten kokeiden perumisen tarpeellisuutta ja sähköiseen esivalintakokeeseen liittyviä ongelmia, erityisesti vilpin mahdollisuutta. Kanteluissa kritisoitiin myös sitä, että muutoksista valintakriteereihin tiedotettiin liian myöhään.

Yliopistojen viime vuonna tekemä selvitys toi julki, että kanteluissa viitattiin myös siihen, miten monet hakijat olivat suorittaneet kalliita ja pitkäkestoisia valmennuskursseja. Osa hakijoista oli näin valmistautunut erityisesti valintakokeisiin, mutta valintakokeilla otettavien määrää päätettiin supistaa kesken kevään.

Valintakriteerejä muutettiin yhteishaun päättymisen jälkeen

Yliopistot julkaisivat alkuperäiset hakukriteerinsä alkuvuodesta 2020. Hakijoista moni teki päätöksen hakukohteistaan 1. huhtikuuta päättyneen yhteishaun aikana. Koronavirusepidemian vuoksi kriteereitä muutettiin huhtikuun lopussa. Joillakin aloilla muun muassa todistusvalinnan osuutta kasvatettiin olennaisesti.

AOA tutki valintaperusteiden muuttamista yliopistojen selvittämisvelvollisuuden, luottamuksensuojan, yhdenvertaisuuden, suhteellisuusvaatimuksen ja tiedottamisen näkökulmasta. Kantaa ei otettu yksittäisiin opiskelijavalintapäätöksiin tai yksittäisten alojen valintaperusteiden asianmukaisuuteen.