Anttila: Hallituksen muodostaminen vaalivoittajan tehtävä

Seuraavan hallituksen pääministeri valitaan uudella tavalla. Hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen testaan, miten uusi perustuslaki toimii käytännössä. Silloin kysytään taas, pitääkö vaalien voittajan saada pääministerin paikka tai edes päästä mukaan hallitukseen.

Keskustelu asiasta on jo alkanut. Eduskunnan keskustalainen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila tarttui eilen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin äskeiseen lehtihaastatteluun, jossa tämä totesi, että "vaalitulos ei sellaisenaan anna selvää vastausta hallituksen koostumukseen".

-Hallituksen muodostamisvastuun pitää olla vaalien voittajilla, jotta kansalaisten antamaa valtuutusta eli eduskuntavaalien tulosta kunnioitetaan, Anttila vastasi kolumnissaan Hämeen Sanomissa.

Näin ei Anttilan mielestä tapahtunut edellisten vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen. Vaalin tulos heitettiin "romukoppaan", kun 170 000 ääntä menettänyt SDP sai jatkaa vallassa.

Zyskowicz muistutti Uutispäivä Demarissa perjantaina myös, ettei perustuslaki anna suurimmalle puolueelle mitään erityisoikeutta tai erityisasemaa hallitusta muodostettaessa.

-Ei ole kirkossa kuulutettu, että suurimman puolueen ehdokkaasta tulisi pääministeri tai se, että suurin puolue ylipäätään olisi mukana hallituksessa, hän sanoi ja tuli sohaisseeksi siinäkin arkaan paikkaan.

Keskusta tavoittelee ensi eduskuntavaaleissa suurimman puolueen asemaa ja sitä tietä paluuta hallituspuolueeksi. Syksyn 2000 kunnallisvaaleissa keskusta meni jo SDP:n ohi, ja nyt puolueet kisaavat mielipidemittauksissa varsin tasaväkisesti vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien ykköspaikasta.

Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa SDP säilytti nipin napin suurimman puolueen asemansa. Vaalien suurin häviäjä sai jatkaa hallituspuolueena ja sen puheenjohtaja Paavo Lipponen pääministerinä. Niukasti kakkoseksi jäänyt keskusta joutui pysymään oppositiossa.

Pääministeri valitaan eduskunnassa

Uusi perustuslaki siirtää neuvottelut hallituksen muodostamisesta eduskuntaan eivätkä kulloisenkin presidentin mahdolliset omat mieltymykset pääse enää vaikuttamaan entiseen tapaan.

Eduskuntaryhmät neuvottelevat hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta. Presidentin tehtäväksi jää "näiden neuvottelujen tuloksen perusteella" ja puhemiestä kuultuaan antaa eduskunnalle tieto pääministeriehdokkaasta. Eduskunta valitsee pääministerin. Muodollisesti koko hallituksen nimittäjänä toimii jatkossakin presidentti.

Uusi menettelytapa korostaa eri poliittisten ryhmien keskinäisiä neuvotteluja ja yhteistyökykyä. Siihen viittasi myös Zyskowicz Demarin haastattelussa.

-Vaalitulos ja ennen muuta vaalien jälkeiset yhteistyöneuvottelut ratkaisevat tulevan hallituksen koostumuksen, Zyskowicz sanoi.

Ehdokkaat esille jo vaalitaistossa

Keskustan vaikuttajiin lukeutuva Anttila uskoo, että pääministerin nimitysvallan siirtyminen käytännössä eduskunnalle muuttaa myös vaalikamppailua. Suurimmat puolueet julkistavat jo ennen vaaleja omat pääministeriehdokkaansa, "jolloin äänestäjät tietävät jo vaaliuurnilla mahdolliset tulevat pääministerit".

Keväästä 1995 lähtien hallinnut lavea hallituspohja - vasemmistoliitosta kokoomukseen - on jättänyt tavanomaista vähemmän tilaa opposition toiminnalle eduskunnassa. Asia on ollut kaiken aikaa keskustan silmätikkuna ja on edelleen, kuten Anttilan kirjoituksestakin voi lukea.

Anttilan mielestä vahva hallitus heikentää hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asemaa ja sitä tietä eduskunnankin asema on heikentynyt. "Ylileveä" hallituspohja merkitsee myös sitä, että irtiotot hallitusrintaman sisällä ovat herkässä. Samalla "hallituksen sisäinen oppositio nakertaa parlamentaarisen opposition tilaa erityisesti julkisuudessa", kuten Anttila asian ilmaisee.

(MTV3-STT)