Annika Saarikon kolumni: Ei ole kansakunnan etu, jos maakuntien Suomi tyhjenee

Minulle politiikan lähtökohdaksi ei sovi katsoa taulukosta, minne ihmiset on tuottavinta sijoittaa.

Ajattelen, että ihmisillä on erilaisia asumisen toiveita, ja ne pitää saada elää todeksi. Siksi päättäjien on rakennettava hyvän elämän puitteita maalle, kyliin, keskuksiin ja kaupunkeihin. Tämä on keskustalaisen ihmisistä lähtevän aluepolitiikan ydintä.

Voit katsoa koko Juhana Vartiaisen haastattelun tästä:

Ei myöskään ole kansakunnan etu, jos maakuntien Suomi tyhjenee. Päinvastoin: Elinvoimainen maaseutu, kirkonkylät, seutukaupungit ja maakuntakeskukset ovat koko Suomen parhaaksi. Maaseudun elinkeinot ovat korvaamattomia myös kaupunkilaisille. Tyhjin vatsoin eivät bisnekset suju. 

Maat ja metsät tuottavat leipämme ja ratkaisuja isoihin ongelmiin. Muovia, öljyä ja hiiltä korvaavia materiaaleja ja uusiutuvaa energiaa tulee maalta, koko Suomen parhaaksi. Metsä Groupin miljardi-investointi Kemiin ei olisi mahdollinen ilman tuhansia maaseudulla työtä tekeviä ihmisiä, jotka puun korjaavat ja kuljettavat. Terve talous ja ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttävät koko Suomen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Monet Suomen vientituotteista taotaan seutukaupunkien konepajoissa.

Myös helsinkiläisten etu

Helsingin kokoomuksen pormestariehdokkaaksi pyrkivä Vartiainen heitti löylyä sanomalla, että Helsinkiin on saatava ihmisiä nyt muualta Suomesta nykyistä nopeammin. Olen linjasta eri mieltä.

Ei vinoutunut väestökehitys ole luonnonlaki tai vauhditettava asia. Hienossa Helsingissämme pieni- ja keskituloiset ihmiset kärsivät asumisen korkeasta hinnasta jo nyt. Moni myös pelkää tärkeiden luontokohteiden jäävän rakentamisen alle. Tasapainoisempi aluekehitys on helsinkiläistenkin etu. Nyt siihen on aukeamassa uusia mahdollisuuksia.

Työpaikat ovat aina olleet keskeinen tekijä alueiden kehityksessä. Nyt muutosta on ilmassa. Aiemmin yritykset keskittyivät imuroimaan osaajia paikan päälle osaamiskeskittymiin. Nykyisin kansainväliset suuryritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta tarjoamalla mahdollisuutta tehdä työt sieltä käsin missä tekijä on onnellisin. Tämä muutos on tulossa Suomeenkin rytinällä.

Työelämä, joka ei enää palaa

Korona-aikana yli miljoona suomalaista on tehnyt etätyötä. Lähityölle ja fyysisille kohtaamisille on jatkossakin tarvetta, mutta uskon, että jatkossa mietimme entistä tarkemmin, milloin fyysinen kohtaaminen on oikeasti hyödyllinen. Työelämä ei koskaan palaa ennalleen. Twitterin ja Facebookin kaltaisten toimijoiden lisäksi moni kotimainen yritys ja esimerkiksi Puolustusministeriö antavat työntekijöilleen tulevaisuudessa mahdollisuuden väljempään elämään etätyön avulla.

Olisi virhe jättää tämä iso muutos politiikassa huomiotta ja keskittyä pyörittelemään vanhoja levyjä. On aika panostaa monipaikkaiseen Suomeen, jossa yhä useampi voi valita asuinpaikkansa, työpaikan sijainnista riippumatta. Asuinpaikkoja voi olla myös useampi kuin yksi. Palvelut, johtaminen, byrokratia ja verkkoyhteydet on viritettävä tähän valmiiksi.

Politiikassa on erilaisia linjoja ja maailmankuvia. Keskittämislinja kaipaa ihmiskeskeisen vaihtoehdon. Keskustalla on siitä ajatus. 

Pidetään koulut, hoiva, tiet, verkkoyhteydet ja muut elämän perusedellytykset kunnossa koko maassa. Panostetaan työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin joka kunnassa. Annetaan ihmisille mahdollisuus elää hyvää elämää juuri siellä, missä he itse haluavat. Valitaan valojen sammuttelun sijaan koko Suomi.