Ankean näköinen ajoeste vakiinnutti nimekseen betoniporsas – mistä sana on peräisin?

Betoninen läpiajon estävä möykky tiellä, joka on Suomessa useimmiten keltainen punaisilla raidoilla tai pelkistetyn harmaa – tunnetaan tuttavallisemmin myös betoniporsaana.

Mutta miksi juuri porsaana?

Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti kertoo, että sana on peräisin 1970-luvulta.

Kielitoimiston sähköisistä asiakirjoista ei löytynyt sanan taustoista muuta tietoa, mutta Kotimaisten kielten keskuksesta Hakaniemessä onneksi hieman enemmän.

– Meillä on täällä kellarissa valtavat sana-aineistot: arkistojen kokoelmat on koottu yli sadan vuoden aikana. Kokoelmissa on nimiä, murresanoja, puhuttua kieltä ja vanhaa kirjoitettua kieltä, Pyhälahti kertoo.

Lue myös: "Terveydeksi!" – tiesitkö, miksi aivastamiseen reagoidaan näin?

Nimityksen keksivät helsinkiläiset autoilijat

Pyhälahti kertoo, että vanhimmat betoniporsas-sanasta löytyneet paperiset sanaliput olivat vuodelta 1976, ja molempien lähde on Helsingin Sanomat.

Ensimmäisessä sanalipussa 18.10.1976 kerrotaan, että ”Helsingin kaupungin katurakennusosasto on ryhtynyt poistamaan läpiajoesteinä olevia ’betoniporsaita’ teiltä.”.

– Betoniporsaita-sana on siis lainausmerkeissä, Pyhälahti huomioi.

Toisessa sanalipussa reilun viikon päästä 28.10. lukee: ”Betoniporsaiksi ovat helsinkiläiset autoilijat ryhtyneet nimittämään betonisia kadulla sijaitsevia ajoesteitä.”

Kaupunkilaisten liki 50 vuotta sitten keksimä nimitys on nykyisin jo niin vakiintunut, että se on mukana myös nykykieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa, joskin sanan tyyliksi on merkitty arkinen.

Eri kaupunkien katukuvissa betoniporsaat ovat välillä kuitenkin kaikkea muuta kuin tylsiä. Jos katukaupungistasi löytyy tai olet muuten vain törmännyt poikkeuksellisen hienoon betoniporsaaseen, lähetä siitä itse ottamasi kuva ja tieto sijainnista osoitteeseen emmi.niiniaho(a)mtv.fi.

Lue myös: Riemastuttavan kamala toivotus Wilma-viestissä sai tamperelaisen Laurin sanattomaksi: "Tsempatiaa kaikille!"

Lue myös: Työpäivä on taas pulkassa, mutta mikä on "pulkka"? Tästä sanonta on saanut alkunsa

Katso myös: Teiltäkin löytynee tämä rasia – mutta tiedätkö, mikä sen alkuperäinen nimi on?