Ankarat jäätalvet saattavat jäädä historiaan Itämerellä

Ilman lämpötila on noussut viime vuosikymmeninä Itämeren alueella enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Muutos on suurinta talvisin ja Pohjanlahden tienoilla, missä lämpeneminen voi olla 3-5 astetta sadan vuoden aikana.

Ilmastonmuutoksen myötä myös sateet talvella lisääntyvät, ja se taas kasvattaa jokien virtaamaa ja alentaa Itämeren pintaveden suolaisuutta. Lisäksi syvänteiden happiongelmat voivat hankaloitua, kerrotaan Merentutkimuslaitoksen tuoreessa kirjassa Kotimeri.

Itämeren jääolot muuttuvat, vaikka ilmasto lämpenisi vain puolesta yhteen astetta vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin jään pinta-ala olisi 30 000-50 000 neliökilometriä pienempi ja jäätalven pituus 10-20 vuorokautta nykyistä lyhyempi. Kaikkein leudoimpina talvina jäätä voi tulevaisuudessa olla enää vain Perämerellä, Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Jos ilmasto alueella lämpenee kolmisen astetta, ankaria jäätalvia ei Itämeren alueella olisi lainkaan, ja lämpimimpinä talvina jäätä esiintyisi vain Perämeren pohjukassa.

Pulmana rehevöityminen

Itämeren ympäristön tila on Merentutkimuslaitoksen mukaan vakava. Suurin ongelma on rehevöityminen eli veden ravinnemäärien kasvu. Nyt on kuitenkin viitteitä siitä, että Itämeren kemiallisen saastumisen pahin vaihe saattaa olla jo takana.

Itämeren tilaa on heikentänyt muun muassa sen vähäinen vesimäärä, mikä voimistaa vieraiden aineiden kuormitusvaikutusta. Vesi myös vaihtuu Itämeressä hitaasti, minkä takia haitalliset aineet voivat vaikuttaa pitkään sen ekosysteemissä.

Itämeren huono tila on kiteytetty seuraavasti: Liikaa haitallisia aineita liian vähäisessä määrässä vettä johtaa ongelmiin, jotka hitaan vedenvaihdon vuoksi lisäksi poistuvat hitaasti.

Lue myös:

    Uusimmat