Pakolaiset tervetuloa, refugees welcome. Nämä lauseet kuuluivat Euroopassa paljon nykyistä voimakkaammin 2015-2016, kun Eurooppaan tuli yli miljoona siirtolaista. Nykyisin moni EU-maa rakentaa turvapaikkapolitiikkansa aitojen varaan, kun muuta vaihtoehtoa ei juuri ole, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Aika harvalla on niin vähän ystäviä kuin Puolan ja Valko-Venäjän rajavyöhykkeellä olevilla siirtolaisilla. He ovat lähteneet omista kotimaistaan mahdollisesti sorron, levottomuuksien tai heikkojen elinolosuhteiden takia hakemaan parempaa elämää Euroopasta.
Eurooppa ei kuitenkaan enää sano welcome, bienvenue, tervetuloa.
Siirtolaisten matka on kulkenut todennäköisesti salakuljettajien tai muiden huijareiden katteettomien lupausten myötä Valko-Venäjälle, joka käyttää siirtolaisia hybridioperaatiossa EU:ta vastaan.
Puola siirsi vastaukseksi poliiseja ja sotilaita rajalle ja haluaa rakentaa lisää aitaa. Ratkaisu saa ymmärrystä EU:lta. Kuvat muutamista väkivaltaisesti käyttäytyvistä siirtolaisista lisäävät aitasympatiaa.
Suomessa niin opposition kuin hallituksen riveistä halutaan varautua tiukkaan rajakontrolliin, jos Venäjä joskus tekee samanlaisen operaation.
Siirtolaisia tai siis turvapaikanhakijoita ei tunnu kukaan haluavan porteilleen. Aiemmin esimerkiksi Unkari ja Kreikka ovat käännyttäneet siirtolaisia rajoiltaan. Pohjoismaa Tanskankin tavoite on nolla turvapaikanhakijaa.
Välimereen on hukkunut vuodesta 2014 lukien yli 20 000 Eurooppaan pyrkijää ja se on aiheuttanut vain ajoittan pöyristymistä. Varsinkin Etelä-Euroopassa on meripelastusoperaatioihin suhtauduttu välillä jopa kriittisesti.