Kommentti: Onko EU:n elpymispaketti kertaluonteinen? On ja ei ole

3:45

Kysymys EU:n elpymispaketin kertaluonteisuudesta on saanut liian suuren painon paketista käytävässä keskustelussa, sillä se on lähinnä semantiikkaa, kirjoittaa MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Puumalainen.

Urho Kekkonen, Karjalan evakot, Kummisetä-elokuvien Vito Corleone sekä useaan kertaan mainitut heinäsirkkaparvet ja muut vitsaukset. Kaikki nämä on viime päivinä vedetty mukaan EU:n elpymispaketista käytyyn julkiseen keskusteluun, joka jatkuu eduskunnan suuressa salissa vielä määrittelemättömän pituisen ajan.

Kekkonen, Corleone ja kumppanit ovat tietysti lähinnä retorisia heittoja, mutta yksi eniten keskustelussa pyörinyt sana on "kertaluonteinen".

– Kertaluonteisen koronaelpymispaketin erikoinen piirre on, että se ei ole kertaluonteinen, liity koronaan eikä elvytä, pauhasi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Myös muiden paketin vastustajien puheenvuoroissa toistuu väite siitä, että elpymispaketin kaltainen ratkaisu ei jää yhteen kertaa ja nyt sitoudutaan johonkin yhtä pakettia suurempaan kehitykseen. 

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on linjattu, että paketin on oltava kertaluonteinen, eikä Suomi hyväksy vastaavaa järjestelyä pysyväisluonteiseksi.

– Täällä [mietinnössä] todella hyvin selkeästi todetaan, että tämä järjestely on kertaluonteinen, ei toimi ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavaa järjestelyä toistamiseen, paalutti puolestaan pääministeripuolue SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman.

Sana kertaluonteinen mainittiin eilen ja viime yönä eduskunnassa lähemmäs sata kertaa. Tarkistin tämän kello 4.24 päättyneen täysistuntokeskustelun pöytäkirjasta.

Komissaari tviittasi Suomeksi

Suomalainen keskustelu paketin kertaluonteisuudesta on noteerattu Brysselissäkin. Siihen osallistui eilen Twitterissä myös EU-komissaari Valdis Dombrovskis selvällä suomen kielellä.

– Komissiolle on selvä asia, että #NextGenerationEU -väline on kertaluonteinen, ainutlaatuinen ja se on tiukasti ajallisesti rajattu, talousasioista vastaava komission varapuheenjohtaja tviittasi.

Next Generation EU on elpymispaketista EU:ssa käytetty nimitys. Suoraan Suomeen osoitettu tviitti on harvinainen, mutta ei täysin tavaton – onhan komissiossa mittava virkamieskunta, jossa ovat edustettuna kaikki jäsenmaat. 

Tviitillään latvialaiskomissaari yritti paikkailla tulkintoja, jotka Suomessa tehtiin hänen ja toisen talouskomissaari Paolo Gentilonin lausunnoista EU-parlamentin valiokunnille. Dombrovskis sanoi mepeille, että "onnistuessaan elpymisväline voi tarjota pohjaa keskustelulle pysyvästä instrumentista".

Vähemmälle huomiolle jäi toteamus siitä, että nyt käsittelyssä oleva väline on väliaikainen. Dombrovskis viittasi "pysyvässä instrumentissa" myös siihen, että se rahoitettaisiin EU:n omilla varoilla.

Elpymispakettia rahoitetaan suurelta osin jäsenmaiden korotetuilla jäsenmaksuilla, joista Suomelle kertyy pulitettavaa 30 vuoden aikana se paljon puhutut 6,6 miljardia. Paketista rahoitetaan vain muutama prosentti EU:n omilla varoilla, joten Dombrovskiksen ehdotuksessa lienee kyse jostain paljon pienimuotoisemmasta järjestelystä.

Tarkoitti Dombrovskis sitten mitä tahansa, kommentit joka tapauksessa toivat lisäkierroksia suomalaiseen keskusteluun kertaluonteisuudesta.

Kertaluonteisuus on katsojan silmässä

Mitään uutta komissaarin kommentit eivät kuitenkaan tuoneet suomalaiseen juupas-eipäs-jankkaamisen kertaluonteisuudesta, joka on jatkunut viime kesästä lähtien. Se on kuitenkin lähinnä semantiikkaa ja hiusten halkomista, sillä paketin kertaluonteisuus on katsojan silmässä - lähinnä siinä, miten sanan "kertaluonteinen" tulkitsee. Ja tuskinpa paketin vastustajat tai puolustajat ovat omaa tulkintaansa vaihtamassa.

Onko paketti kertaluonteinen siinä mielessä, että vastaavan tai sitä joltain osin muistuttavan päätöksen tekeminen tulevaisuudessa on poissuljettua? Ei tietenkään ole.

Ei demokratiassa ole edes mahdollista, että nykypolitiikot lupaisivat jotain tulevien eduskuntien puolesta tai sitoisivat niiden käsiä. Tähän ei pysty edes Antti Lindtman, jonka mukaan Suomi ei tule hyväksymään vastaavaa järjestelyä toistamiseen.

Mitä jos paketti osoittautuukin toimivaksi välineeksi pandemian aiheuttamassa talouskriisissä ja vaikkapa 2060-luvulla iskee pahempi pandemia tai muu kriisi, josta erityisesti Suomi kärsii ja olisi paketin nettosaajapuolella? Vaikea nähdä, että Suomi tällaisessa tilanteessa kieltäytyisi vedoten 40 vuoden takaisen hallituksen lupaukseen kertaluonteisuudesta. Myönnän tämän olevan vähän kaukaa haettu skenaario, mutta koronapandemiakin on osoittanut tulevaisuuden ennustamisen olevan arvaamatonta.

Onko elpymispaketin kertaluonteisuus sitten valhe siinä mielessä, että nyt tehtävällä päätöksellä hyväksyttäisiin vastaavaa menettelyä myös jatkossa? Ei tietenkään ole.

Nyt tehtävä päätös sisältää ajallisesti rajatun paketin, joka on tarkoitettu elvyttämiseen ja talouden rakenteiden uudistuksiin tietyllä aikajaksolla. Sen maksuosuudet on tarkasti määritelty.

Päätökseen ei sisälly pientä printtiä, jossa Suomi tulee samalla sitoutuneeksi vastaaviin päätöksiin tulevaisuudessa, EU-liittovaltioon tai pysyvään velkaunioniin, kuten paketin vastustajien riveistä on nyt argumentoidaan.

Vastustajat käyttävät kaltevan pinnan argumenttia, jossa tietty päätös johtaa väistämättä johonkin toiseen tiettyyn vielä pidemmälle menevään päätökseen. Puheenvuoroista on luettavissa myös suomalaisessa EU-keskustelussa usein toistuva käsitys siitä, että Suomi on unionissa jotenkin ulkopuolinen Brysselin käskyläinen tai ajopuu, joka ajelehtii mukana muiden päättäessä asiasta.

Se on totta, että Suomella on pienenä maana vähemmän vaikutusvaltaa kuin vaikkapa Saksalla tai Ranskalla. Niiden näkemystä unionin suunnasta kuunnellaan herkemmällä korvalla.

Mutta kun EU-huippukokouksissa on äänestyksen aika, jokaisella maalla on yhtä monta ääntä, ja siten isot päätökset voisivat ihan oikeasti kaatua yhdenkin maan vastustukseen. Se, että EU-komissaari ehdottaa jotain, ei tarkoita automaattisesti sen toteutumista. Ja toistaiseksi myös muut tiukan talouskurin maat ovat korostaneet paketin kertaluonteisuutta.

Onko se elpymispaketti siis kertaluonteinen vai ei? On ja ei ole. Nyt päätetään paketista tässä hetkessä, mutta kriisit eivät varmasti maailmasta lopu. Ja kriiseissä tarve EU:n yhteistyölle on ilmeinen, oli ratkaisu jotain elpymispaketin kaltaista tai ei.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja