Suomalaisten enemmistön odotetaan tukevan EU-päätöksiä, mutta kansalaisten on vaikea muodostaa kuvaa, missä nyt mennään, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
"Päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista.” Näin lukee valtioneuvoston heinäkuun alussa eduskunnalle tekemässä kirjelmässä, joka käsittelee EU:n elpymispakettia.
Kansalaishyväksyntä syntyy hallituksen toiveiden mukaan laajalla keskustelulla. Se kysyy puolestaan lisää tietoa siitä, mitä elpymispaketti Euroopalle ja sen myötä Suomelle tarkoittaa. Toivottavasti tätä tietoa on enemmän tulossa.
Elpymispaketin monimutkainen kompromissivyyhti puretaan nyt herkästi kysymykseen: voittaako Suomi vai häviää?
Syntyneen neuvottelutuloksen kehujat korostavat koko Euroopan elpymisen olevan vientivetoisen Suomen etu ja että osa Suomen tavoitteista, kuten avustusten pienempi osuus ja oikeusvaltioperiaate toteutuivat jollakin tasolla.
Koronakriisin päälle ei kaivata sitä, että Etelä-Euroopan ahdinko pahenisi entisestään ja EU joutuisi syvään poliittiseen kriisin. Vaikutukset tuntuisivat Suomessa asti.
Miljardimenot hirvittävät
Elpymispaketin arvostelijat kauhistelevat sitä, miten Suomi maksaa yli kolme miljardia enemmän EU:n elpymiseen kuin elpymisrahastosta itse saa.