Oppositio haukkui hallitusta huonoista elpymispakettineuvotteluista eduskunnan välikysymyskeskustelussa: "Pitääkö suomalaisten elvyttää Italiaa ja Espanjaa" | MTV Uutiset
Oppositio haukkui hallitusta huonoista elpymispakettineuvotteluista eduskunnan välikysymyskeskustelussa: "Pitääkö suomalaisten elvyttää Italiaa ja Espanjaa"
Eduskunnassa käytiin tänään jälleen kerran keskustelua EU:n elpymispaketista, kun hallitus vastasi oppositiopuolueiden välikysymykseen. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät viime viikolla yhteisen välikysymykseen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin.
Kokoomus ei osallistunut välikysymykseen, mutta jätti epäluottamuslauseen hallitukselle tiistain keskustelussa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi välikysymysvastauksessaan, että EU:n elpymispaketissa on kyse kertaluontoisesta välineestä, jolla hoidetaan luonnonkatastrofiin rinnastettavan koronakriisin aiheuttamia seurauksia.
Marinin mukaan EU:n elpymisvälineellä ei luoda tulonsiirtounionia tai liittovaltiota.
– Väline ei myöskään riko perussopimuksen sisältämää tasapainoisen EU-budjetin vaatimusta, sillä se on EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jonka rahoitus kohdennetaan EU:n ohjelmiin ulkopuolisina, käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, sanoi Marin.
Summa, jonka tällä hetkellä arvioidaan Suomen saavan takasin maksamastaan 6,6 miljardista eurosta, on 2,7 miljardia. Alun perin puhuttiin, että summa olisi 3,2 miljardia. Syy takaisin satavan rahamäärän alenemiselle on se, että Suomen talous onkin pärjännyt paremmin koronakriisistä kuin mitä alun perin uskottiin.
– Rahoituksen jakokriteereissä huomioidaan myös jäsenvaltioiden taloustilanne ennen koronakriisiä, joka osaltaan kertoo kunkin jäsenvaltion kriisinsietokyvystä ulkoisia taloudellisia shokkeja, kuten koronakriisiä vastaan.
– Suomen tavoitteena oli kriteeristön muuttaminen tavalla, joka huomioi alkuperäistä ehdotusta paremmin koronakriisin aikaiset talousvaikutukset. Tätä myös eduskunta edellytti kannanotoissaan, totesi pääministeri.
EU:n perusluonne muuttuu
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Jussi Halla-aho (ps.) totesi vastauksessaan, että elpymispaketti muuttaa EU:n perustavaa luonnetta.
– Elpymispaketissa on kyse merkittävästä askeleesta unionin historiassa, sillä käytännössä jättiläisrahasto muuttaisi olennaisesti myös unionin luonnetta ja unionin toimielinten ja jäsenmaiden välisiä suhteita. Yhdessä otettu velka sitoo jäsenmaat entistä tiukemmin yhteen ja vie unionia kohti raskaampia yhteisvastuita.
Halla-ahon mukaan 750 miljardin euron suuruisessa elpymispaketissa on kyse yhteisvastuullisesta velasta, joka rapauttaa EU:n uskottavuutta.
– Kyse on siitä, onko Suomen ja muiden pohjoisten jäsenmaiden elvytettävä oman taloutensa lisäksi muita maita. Niitä, joiden valmiudet kansallisiin elvytystoimiin ovat heikot, koska ne ovat hoitaneet talouttaan huonosti ja eläneet yli varojensa.
– Kyse on siitä, pitääkö suomalaisten elvyttää Italiaa ja Espanjaa, jotta nämä maat voivat käyttää omia varojaan kansalaispalkkaan, eläkeiän alentamiseen tai työajan lyhentämiseen, sanoi Halla-aho.
Kokoomus: EU-yhteistyö tärkeä
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kanerva painotti puheessaan, että EU:n yhteistyö on erittäin tärkeä Suomelle ja kokoomus on EU myönteinen puolue.
Sen sijaan puolue suhtautuu varauksella elpymispakettiin.
– Elpymispaketissa on kyse mittasuhteiltaan valtavasta järjestelystä. Järjestelystä, jossa piru vaanii yksityiskohdissa. Me emme halua ottaa valtavaa velkaa ilman takeita siitä, että talouden moraalikato voidaan estää. Neuvotteluissa on epäonnistuttu, jos seuraus on se, että me otamme velkaa maksaaksemme eteläisen Euroopan holtitonta taloudenpitoa.
Kokoomuksen mielestä elpymisratkaisun on oltava kertaluonteinen.
– Hallitus on ollut oudon haluton sitoutumaan painokkaasti järjestelyn ainutkertaisuuteen. Yksinkertaisesti huonosti neuvoteltu, totesi Kanerva puheessaan.
Keskustan Kalmari: Kyse on kuntavaaleista
Keskustan kansanedustajan Anne Kalmarin mukaan kyse ei ole EU kritiikistä perussuomalaisten välikysymyksessä, vaan tässä on lähinnä kyse kuntavaaleista.
Kalmari nosti myös esille että elpymispaketti on sidoksissa EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen. Osana tätä on muun muassa maataloustuki.
– Suomi neuvotteli pääministeri Marinin johdolla viime vuoden heinäkuussa monivuotisen rahoituskehyksen, joka turvaa Suomen saannot maatalouteen, maaseudun kehittämiseen sekä alue- ja rakennepolitiikkaan.
Elpymisrahojen on tarkoitus käyttää ilmaston muutoksen torjumiseen
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu oli tyytyväinen siitä, että elpymisvälineen varat on tarkoitus käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomi käyttää puolet samastaan summasta nimenomaan tähän.
Hopsu nosti myös esille EU:n yhtenäisyyden tärkeyden.
– Elpymispaketin vaikutukset eivät rajoitu kuitenkaan vain talouteen. Elpymispaketti on osoitus myös muulle maailmalle, että EU kykenee toimimaan yhdessä myös vaikeissa tilanteissa. EU:n yhtenäisyys on Suomen etu, korosti Hopsu ryhmäpuheenvuorossaan.
Paavo Arhinmäki (vas.) ihmetteli välikysymyksen kritiikkiä siitä, että elpymispaketti käytetään ilmastotoimiin. Arhinmäen mukaan asiantuntijat tukevat harvinaisen yhtenäisesti juuri tällaisia toimia.
– Vasemmistoliitto haluaa edistää politiikkaa, joka luo työtä ja toimeentuloa. Elvyttävä politiikkaa on oikeaa politiikkaa juuri nyt, kun haluamme luoda uusia kestäviä työpaikkoja ja nousta koronakriisistä kohti valoisaa tulevaisuutta, sanoi Arhinmäki.
Myös RKP:n Joakim Strand ihmetteli, miksi välikysymyksen tehneet puolueet eivät ymmärrä, mitä hyötyä elvytyspaketista on Suomelle ja suomalaisille yrityksille.
Vastuullista taloudenhoitoa
Kristillisdemokraatit ovat mukana välikysymyksessä ja puolueen puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi elpymispakettia siitä että suomalaisten velka kasvaa huimasti.
– Elpymispaketti tulee sitomaan suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omia varoja eli EU-veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Komissio esittää tulevaisuudessa myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja, hän totesi.
Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimon mukaan elpymispaketti on vain tapa siirtää EU:ta kohti liittovaltiota. Harkimo ihmetteli myös, että Suomelle tuleva summa on kutistunut alustavista arvioista puolella miljardilla eurolla.
– Liike Nyt on Eurooppa myönteinen ja EU:n puolesta, mutta haluamme pitää taloudesta parempaa huolta koska se on Suomen etu, sanoi Harkimo.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään eduskunnassa keskiviikkona.
