Eduskunnassa käytiin tänään jälleen kerran keskustelua EU:n elpymispaketista, kun hallitus vastasi oppositiopuolueiden välikysymykseen. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät viime viikolla yhteisen välikysymykseen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin.
Kokoomus ei osallistunut välikysymykseen, mutta jätti epäluottamuslauseen hallitukselle tiistain keskustelussa.
Lue myös: Kokoomus aikoo esittää oman epäluottamuslauseen hallitukselle EU:n elpymispaketista
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi välikysymysvastauksessaan, että EU:n elpymispaketissa on kyse kertaluontoisesta välineestä, jolla hoidetaan luonnonkatastrofiin rinnastettavan koronakriisin aiheuttamia seurauksia.
Marinin mukaan EU:n elpymisvälineellä ei luoda tulonsiirtounionia tai liittovaltiota.
– Väline ei myöskään riko perussopimuksen sisältämää tasapainoisen EU-budjetin vaatimusta, sillä se on EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jonka rahoitus kohdennetaan EU:n ohjelmiin ulkopuolisina, käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina, sanoi Marin.
Summa, jonka tällä hetkellä arvioidaan Suomen saavan takasin maksamastaan 6,6 miljardista eurosta, on 2,7 miljardia. Alun perin puhuttiin, että summa olisi 3,2 miljardia. Syy takaisin satavan rahamäärän alenemiselle on se, että Suomen talous onkin pärjännyt paremmin koronakriisistä kuin mitä alun perin uskottiin.
– Rahoituksen jakokriteereissä huomioidaan myös jäsenvaltioiden taloustilanne ennen koronakriisiä, joka osaltaan kertoo kunkin jäsenvaltion kriisinsietokyvystä ulkoisia taloudellisia shokkeja, kuten koronakriisiä vastaan.
– Suomen tavoitteena oli kriteeristön muuttaminen tavalla, joka huomioi alkuperäistä ehdotusta paremmin koronakriisin aikaiset talousvaikutukset. Tätä myös eduskunta edellytti kannanotoissaan, totesi pääministeri.

