Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtaja Kalle Lähdesmäen sanoissa on iloa. Sinivalkoinen ykköstykki Kaisa Mäkäräinen on aloittanut maailmancup-kauden häikäisevällä tavalla, ja suomalaisesta ampumahiihdosta on muutoinkin kajastanut positiivisia valonpilkahduksia.
Mäkäräinen on napsinut maailmancup-kauden viidestä ensimmäisestä henkilökohtaisesta kisasta kolme voittoa ja yhden kakkossijan. Vain kauden ensimmäinen henkilökohtainen cup-kisa Pokljukassa meni heikommin ensimmäisen ampumapaikan neljän sakon myötä, ja Mäkäräinen oli tuolloin 30:s.
Mäkäräisen kauden alkuvaiheille mahtui ammunnallisesti jopa hurja 53 puhtaan osuman putki, jossa suomalaistähti pudotteli 10 peräkkäistä ammuntapaikkaa nollilla.
– Olen seurannut kauden alkua hyvin tarkasti ja huolella. Kaisan huippuvire on ollut heti ekasta kisasta lähtien ihan top, Lähdesmäki suitsuttaa MTV Urheilulle.
Lähdesmäki suhteuttaa maailmancupin 2010-luvun kestomenestyjän Mäkäräisen suorituksia koko suomalaisen urheilun kehyksiin. Mäkäräisellä on vyöllään huimat kolme maailmancupin kokonaisvoittoa, joista viimeisin viime kaudelta.
– Suomalaisia maailmancupin voittajia ei oikein ole missään lajissa, ja Kaisa on ollut kymmenisen vuotta top. Se kunto, millä Kaisa on suorittanut, on niin raju. Se on aivan häkellyttävää, Lähdesmäki paaluttaa.
Juniorionnistujia
Suomen kakkostähti Mari Eder (o.s. Laukkanen) ei ole onnistunut vielä kauden alussa henkilökohtaisissa kisoissa pisteiden veroisesti, mutta hän suoriutui mainiosti Pokljukan sekaviestissä tuomalla Suomen avausosuudelta kärjessä vaihtoon. Suomi taisteli tuossa kisassa palkintokorokepaikoista, lopputuloksena historian paras sekaviestisija: viides tila. Suomen hiihtoaika oli kisassa sensaatiomaisesti kaikista maista nopeinta.
Miesten henkilökohtaisissa kisoissa Tuomas Grönman ja Tero Seppälä ovat kumpikin napsineet pisteitä kertaalleen – Grönmanin oltua toistaiseksi parhaimmillaan 34:s ja Seppälän 38:s. Varsinaista jättipottia ei ole tullut, vaikka varsinkin Grönmanin kyseinen takaa-ajokisa Hochfilzenissä kaikki neljä paikkaa nollille ampuen oli mallikas suoritus.
Taustalla kuitenkin tapahtuu myös. Lähdesmäki nostaa esille suomalaissuorituksia toiseksi korkeimman kansainvälisen kategorian IBU-cupista ja kansainvälisestä junioricupista.
Suvi Minkkinen ampumahiihti viikonloppuna IBU-cupissa Italian Ridnaun-Val Ridannan pikakisassa mainiosti yhdeksänneksi nolla-ammunnan turvin.
– Suvi Minkkisen hiihtovauhti on mennyt selvästi eteenpäin. Tuo ammunta ja yhdeksäs sija on kova suoritus.
Juniori-ikäisiksi laskettavista suomalaisista Lähdesmäki hehkuttaa puolestaan erityisesti Inveniuksen veljeksiä Ottoa, 18, ja Tuukkaa, 21. Otto on ollut IBU-cupissa tällä kaudella parhaimmillaan kymmenes ja Tuukka kertaalleen samalla sijalla kansainvälisessä junioricupissa.
– Inveniuksen veljeksillä on ollut suksi lyönnillä ja penkalla rauhallisuutta sekä varmuutta.
Lisäksi Lähdesmäki kehuu Heidi Nikkistä, 17, joka nappasi viime talvena nuorten MM-kisoista hopeaa pikamatkalta ja viestistä. Tämän kauden ensimmäisissä junioricupin kisoissa Nikkinen on ollut 12:s ja 13:s.
– Hän on nyt treenannut myös maastohiihdon porukan kanssa. Tämäkin yhteistyö on tiivistynyt, koska näillä lajeilla on niin paljon yhteistä. Nikkisen esitys kisakauden alussa on ollut tosi rohkaiseva.
Primus inter pares
Lähdesmäki kokee suomalaisampumahiihtäjien ylipäätään hioutuneen lähiaikoina henkisesti vahvemmiksi ja rennommiksi. Hän kertoo kuulleensa samanlaisia näkemyksiä tiuhaan muualtakin, media mukaan lukien.
– Henkisen puolen vahvistuminen rentoutena ja fiilinkinä on näyttänyt hyvältä. Se on kehitettävä kestoaihe.
Moni on tehnyt Mäkäräisestä, 35, havaintoja, joiden mukaan hän ei stressaa suorituksistaan tätä nykyä niin paljon kuin toisinaan takavuosina. Uransa loppuvaiheilla olevasta suomalaistähdestä on piirtynyt aiempaa rennompi kuva.
– Tunnen Kaisan niiltä ajoilta, kun hänen huippuvaiheensa oli alkamaisillaan. En ota yksittäisen urheilijan puolesta kantaa, mutta puolitoista vuotta sitten aloimme valmistella olympiadin (Pyeongchangin helmikuiset olympiakisat) jälkeistä aikaa. Kiinnitimme tosi paljon huomiota valmennus- ja huoltosoppareiden vaihtumiseen, ja yksi keskeinen tavoitteemme oli, että saamme sellaisen fiilingin valmennus- ja huoltoryhmään, että se tukee rentoutta ja avoimuutta.
Suomen ampumahiihtäjien päävalmentaja vaihtui viime kauden jälkeen Antti Leppävuoresta Jonne Kähköseen, joka oli maajoukkueen päävalmentajana kausina 2006–2010 ja valmensi sen jälkeen kahdeksan kautta Yhdysvaltain naisten ampumahiihtomaajoukkuetta. Suomen uutena huoltopäällikkönä puolestaan aloitti aiemmin muun muassa Saksan, Tshekin ja Valko-Venäjän ampumahiihtojoukkueiden huollossa toiminut kokenut saksalaisässä Danielo Müller.
– Aina on olemassa primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa. Totta kai tämä muodostuu kokonaisuudesta, mutta Jonne Kähkönen ja Danielo Müller ovat tällaisia priimusmoottoreita. Uskon vahvasti, että henkinen resonanssi on mennyt kohdalleen.
Lähdesmäen mukaan liiton valmennus ja urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat sekä tukijoukot on yritetty huomioida aiempaa vahvemmin, ja keskustelemista on lisätty.
– Kun katselen juniorienkin treenejä ja valmennusta, niin kyllä siellä on hyvää keskinäistä vuorovaikutusta ja dialogia, joka on tämän päivän modernia kanssakäymistä, Lähdesmäki lisää.
Valttina maltti
Kaikesta huolimatta kausi on vasta alkuvaiheessa, ja ampumahiihdon kaltaisessa lajissa rutosti ehtii vielä sesongin aikana tapahtua. Maltti on valttia, kuten Lähdesmäki muistuttaa.
Maailmancup-kauden aikana sekä miehissä että naisissa käydään 26 henkilökohtaista kisaa, ja nyt niistä on ampumahiihdetty kummankin sukupuolen osalta vasta viisi.
– Kausi on vielä pitkä. Tiedetään, että siellä on kokeneessa päässä urheilijoita, jotka keskittyvät maaliskuisiin Östersundin MM-kisoihin. Tammikuun lopulla monella alkaa kuntohuippu tulla esiin, Lähdesmäki summaa.