Ammattikorkeakoulujen varainkeruu takkuaa – useat odottavat yhä lupaa kerätä rahaa

STT:n keräämien tietojen mukaan 12 ammattikorkeakoulua oli saanut rahankeräysluvan Poliisihallituksen arpajaishallinnosta viime viikon torstaihin mennessä. 10 hakemusta oli yhä käsittelyssä. Yksi ammattikorkeakoulu ei vielä ollut lähettänyt hakemustaan. Käsittelyaika on useita kuukausia, jopa puoli vuotta pitkä.

Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia oli yksi niistä, jotka eivät olleet vielä saaneet rahankeräyslupaa. Toimialajohtaja Kirsi Viskarin mukaan Saimia lähetti lupahakemuksensa Poliisihallituksen arpajaisyksikölle syyskuun lopussa.

– Tämä on vähän ikävää. Meillä on nettisivuillamme tulossa pian -sivusto ihan sen takia, että ainakin ne, jotka sattuvat käymään sivuillamme, tietäisivät, että mekin olemme tässä mukana. Mutta vielä emme voi tehdä yhtään mitään, Viskari sanoo.

Myös esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu olivat vielä vailla vaadittavaa lupaa.

Valtio on varannut ammattikorkeakouluille kaikkiaan 24 miljoonaa euroa vastinrahoitusta. Mitä enemmän vastinrahakelpoista pääomaa ammattikorkeakoulu on onnistunut keräämään tämän vuoden loppuun mennessä, sitä suurempi osuus valtion potista on. Yksittäinen oppilaitos voi saada korkeintaan neljä miljoonaa euroa.

Rahat jaetaan ensi vuoden alkukuukausina.

Ministeriö pidensi keräysaikaa

Tällä hetkellä arpajaishallinto käsittelee hakemuksia, jotka ovat tulleet vireille noin neljä kuukautta sitten.

– Käsittelyssä näyttää tällä hetkellä olevan suurin piirtein syyskuussa tulleita hakemuksia. Viimeiset hakemukset ammattikorkeakouluilta tulivat marraskuussa, joten niissä kestää sitten vähän kauemmin, sanoo ylitarkastaja Jouni Kitunen Poliisihallituksen arpajaishallinnossa.

Ammattikorkeakoulujen vastinrahakeräyksen oli määrä päättyä alun perin ensi syyskuussa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö päätti jatkaa sitä vuoden loppuun. Päätös tuli viime vuoden joulukuussa, ja osasyynä siihen olivat juuri rahankeräyslupien pitkät käsittelyajat.

Jo yli miljoona euroa lahjoituksina

STT:n kyselyyn vastanneista ammattikorkeakouluista Arcada on jo ehtinyt saada sievoisen summan rahaa.

Arcada ei ole vielä käynnistänyt virallista varainkeruukampanjaansa, mutta se on kerännyt jo 1,1 miljoonaa euroa lahjoituksina. Rahankeräyslupaa Arcada anoi heinäkuussa, ja se myönnettiin juuri ennen joulua.

– Suhtaudumme hyvin myönteisesti tähän varainkeruuseen. Olemme jo olleet yhteydessä eri yhteisöihin, ja palaute on ollut positiivista, kertoo varainhankintapäällikkö Susanna Grönblom.

Grönblomin mukaan ammattikorkeakoulujen tilanne on tavallaan suotuisampi kuin yliopistojen silloin, kun ne aikoinaan aloittivat kampanjansa. Nyt yhteiskunnalliset toimijat tietävät, mistä on kyse.

Varainkeruu on Grönblomin mukaan tärkeää myös siksi, että valtiontukea ammattikorkeakouluille on leikattu huomattavasti, joten oppilaitoksilla on tarve itse kerätä rahoitusta toiminnalleen.

– On hyvä, että vastinrahakeruuaikaa pidennettiin, mutta verrattuna yliopistojen vastinrahakampanjoihin tosiasia on, että tämä on lyhyt.

"Tämä on tätä päivää"

Laurea-ammattikorkeakoulu puolestaan sai rahankeräysluvan samana päivänä, kun STT ensimmäistä kertaa otti yhteyttä ammattikorkeakouluihin.

– Kaikesta julkisrahoitetusta toiminnasta nähdään, että maailma muuttuu. Vastinrahakeräys on tätä päivää, sanoo Laurean markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Teemu Ylikoski.

Ylikoski näkee varainkeruun yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä luontevana jatkumona ammattikorkeakoulujen toimintaan.

Hän ei pidä itse vastinrahaa tärkeimpänä asiana kampanjassa, vaikka ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu rajusti.

– Sanoisin että tässä kuitenkin se isompi juttu on yhteistyökumppanien sitouttaminen ja yhteistyön syventäminen. Mielestäni tämä on ihan terveellistä koko korkeakoulukentälle.

Turhan tarkka kopio yliopistomallista

Nyt käynnissä oleva kampanja eroaa ajallisesti ja taloudellisesti yliopistojen varainhankintakampanjasta, joka päättyi viime kesänä. Yliopistot keräsivät reilun kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, ja valtion vastine oli 150 miljoonaa euroa.

Moni ammattikorkeakoulu kokee, että vastinrahakampanja sääntöineen on kuitenkin kopioitu turhan suoraan yliopistomallista. Toisaalta vastinkeruuaika koetaan liian lyhyeksi verrattuna yliopistoille myönnettyyn aikaan.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen hallituksen jäsen rehtori Riitta Konkola huomauttaa, että ammattikorkeakouluille on ongelmallista, ettei lahjoituksia saa kohdentaa tarkemmin kuin tietylle koulutusalalle. Esimerkiksi tekniikan koulutusala kattaa muun muassa rakennusalan ja tietotekniikan alan.

– Ammattikorkeakoulut tekevät paljon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa esimerkiksi yritysten kanssa. Tässä nousee hyvin helposti esille kysymyksiä yrityksiltä, että miten se lahjoitus on kannattava heille ja miten sen voi kohdentaa.

Konkolan mielestä ammattikorkeakoulujen kohdalla voisi harkita järjestelmää, jossa vastinrahakelpoisen lahjoituksen saisi kohdentaa tarkemmin tietyn osaamisen vahvistamiseksi tai vaikka määrättyihin laiteinvestointeihin.