Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat hakeneet kiivaasti hallituksen lupaamia yritystukia selvitäkseen koronan aiheuttamasta ahdingosta. Rahaa on jaettu tähän mennessä yhteensä yli 200 miljoonaa euroa tuhansille yrityksille Business Finlandin ja ely-keskusten kautta.
– Ylivoimainen enemmistö yrittäjistä osaa hakea tukea oikealta luukulta, vaikka yritysjärjestelyjä on monenlaisia, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Hallitus on luvannut yrityksille suoraa tukea koronakriisiin vajaat 1,5 miljardia euroa. Potista Business Finlandin osuus on 800 miljoonaa, ely-keskusten 400 miljoonaa ja kuntien 250 miljoonaa euroa.
Ely-keskukset auttavat alle viiden hengen yrityksiä ja Business Finland sitä suurempia. Kunnat myöntävät 2 000 euron avustuksia yksinyrittäjille.
– Eniten murhetta ja epävarmuutta on aiheuttanut yksinyrittäjille luvattu apu kunnista. Se ei vedä kentän näkökulmasta yhtä hyvin kuin Business Finlandin ja ely-keskusten prosessit, sanoo Kuismanen.
Muutamissa kunnissa tuen jakaminen on aloitettu. Kuismasen mukaan esimerkiksi Haminassa on jo tullut päätöksiä ulos, mutta liian paljon on kuntia, joissa prosessit ovat vielä hyvin alkuvaiheessa.
– Monissa kunnissa ei vielä tiedetä edes sitä, onko tuen jakajana kunta vai kuntayhtymä tai joku paikallinen kehitysyhtiö.
"Tukia saa käyttää vuokrien maksuun"
Viime aikoina on arvosteltu sitä, että ely-keskusten ja Business Finlandin kautta ohjatut yritystuet kohdistuvat uudistamishankkeisiin, eivätkä esimerkiksi tilojen vuokriin tai palkkojen maksuun, jotka ovat monessa yrityksessä akuutein ongelma.
– Kyllä tukia saa käyttää yrityksen vuokrien maksuun, kiinteiden kulujen korvaamiseen ja toiminnan kehittämisestä aiheutuviin palkkakustannuksiin. Yksinyrittäjätukea ei ole tarkoitettu omaan palkanmaksuun käytettäväksi, selventää Kuismanen.
Lue myös: MTV Uutiset seuraa koronan iskua talouteen: Ministeriö julkaisi tuoreen tilannekuvan – Suomessa tällä hetkellä yli 140 000 lomautettua
Hän ei ymmärrä puheita siitä, että yritykset joutuisivat nyt keksimällä keksimään digihankkeita saadakseen tukea.
– Monella yrityksellä olisi ollut mahdollisuus selvitä tästä kriisistä paremmin, jos niillä olisi ollut jo valmiina digitaaliset yhteydet esimerkiksi verkkokauppaa varten. Arjessa niiden laittaminen kuntoon on helposti unohtunut, siinä mielessä tämä voi olla onni onnettomuudessa.
Keskimääräinen tuki 35 000 euroa
Business Finlandiin oli perjantaihin mennessä tullut lähes 20 000 hakemusta, päätöksiä oli tehty melkein 7 000 ja rahaa jaettu lähes 190 miljoonaa euroa.
– Viime vuonna hakemuksia tuli yhteensä 6 900, joten tällä hetkellä meillä on kolmen vuoden kappalemäärä sisällä, vertaa toimitusjohtaja Reijo Kangas.
Business Finland ruuhkautui, kun hakemuksia tuli parituhatta päivässä ensimmäiset kaksi viikkoa. Sen jälkeen ely-keskukset tulivat avuksi ja ottivat hoitaakseen alle viiden henkilön yritysten rahoittamisen.
– Tavoite on, että kesäkuussa olemme purkaneet tämän suman ja tehneet kaikki päätökset. Yllättävän ymmärtäväisiä yritykset ovat olleet. Tietysti tunteet tulevat pintaan yrityksissä, joita ei ole voitu rahoittaa, mutta sekin on ymmärrettävää tässä tilanteessa.
Lue myös: Ruuan verkkokaupan valtava kasvu yllätti Keskon pääjohtajan – Helander lupaa, että kaupoissa riittää ruokaa: "Pitää toki varautua, että valikoimissa tulee muutoksia"
Kankaan mukaan keskimääräinen rahoituspäätös on tällä hetkellä noin 35 000 euroa. Hänen mukaansa hakijoista kokonaan uusia asiakkaita on ollut yli 60 prosenttia ja ne edustavat laajasti eri toimialoja.
– Eniten hakijoita on tullut tietotekniikan saralta, palveluista ja kaupan aloilta.
Tuella otetaan digiloikkia
Kankaan mukaan hakijat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä, yli 60 prosenttia on alle kymmenen henkilön yrityksiä, noin kolmannes pienempiä kuin 50 henkilön yritykset.
– Hakijat ovat yrityksiä, joilla talouden hallinnan puskurit ovat aika vähäiset ja ne ovat nyt miettimässä, mitä uutta tekisivät.
Business Finlandin tuki on tarkoitettu yrityksille, jotka kärsivät koronan takia liiketoiminnan tai alihankintaketjujen häiriöistä ja joutuvat nopeasti suuntamaan toimintaansa uusille markkinoille tai vaihtamaan kokonaan uuteen toimintaan.
Lue myös: Hallitus rajoittaa tilapäisesti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin – "Annamme yrityksille aikaa selviytyä haastavien aikojen yli"
Kankaan mukaan ylivoimaisesti eniten tukea on käytetty digiloikkiin, esimerkiksi digitaalisiin palveluihin.
Tukea käytetään myös muun muassa rikkinäisen toimitusketjun paikkaamiseen.
Riskejä halutaan pienentää tuomalla alihankkijoiden tuotantoa lähemmäs.
Kankaan mukaan hakemuksista on hylätty noin 20 prosenttia, mutta hän uskoo määrän vakiintuvan kymmeneen prosenttiin.
– Suurin hylkyperuste on ollut yrityksen heikko taloudellinen tila ennen kriisiä.
Business Finland on kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava julkinen toimija. Se syntyi, kun kansainvälistymispalveluja tarjonnut Finpro ja teknologiarahoittaja Tekes yhdistyivät vuoden 2018 alussa.
Ely-keskuksista jaettu 19 miljoonaa
Ely-keskuksista koronarahoitusta on haettu tähän mennessä noin 13 000 kertaa ja päätöksiä on tehty noin 1 900 kappaletta.
Yrittäjien Kuismasen mukaan tähän mennessä myönnetty tukisumma on yhteensä noin 19 miljoonaa euroa ja keskimääräinen avustussumma on ollut vajaat 13 000 euroa.
Eniten hakemuksia on tullut ravitsemus- ja vähittäiskaupan aloilta.
Uusien takausten kysyntä kasvanut tasaisesti
Valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera on tehnyt maalis- ja huhtikuun aikana nykyisille ja uusille pk-yritysasiakkailleen yhteensä yli 9 000 päätöstä, joista yli puolet on ollut rahoitusjärjestelyjä kuten lyhennysvapaita.
Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä arvioi, että huhtikuun aikana tehdään 3 000 kokonaan uutta lainojen takausta.
– Varsinkin alussa asiakkaat halusivat ennen kaikkea järjestellä nykyisiä luottojaan, mutta sen jälkeen uusien takausten kysyntä on tasaisesti kasvanut.
Heinilän mukaan Finnvera myönsi maaliskuussa uusien lainojen takauksia yhteensä noin 171 miljoonaa euroa pienille ja keskisuurille yrityksille. Hän arvioi, että määrä kaksinkertaistuu huhtikuun aikana yli 300 miljoonaan euroon.
Tyypillinen takaus on ollut noin 100 000 euron suuruisiin lainoihin, mutta mukana on myös useiden miljoonien eurojen takauksia.
Lue myös: Valtiovarainministeriön karu ennuste julki – Näin koronakriisin arvioidaan runtelevan Suomen taloutta: Työttömyys kääntyy nousuun, BKT supistuu 5,5 prosentilla
Eniten uutta rahoitusta on myönnetty teollisuuteen, majoitus- ja ravitsemustoimintaan ja kaupan alalle. Heinilän mukaan hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä on ollut nelinkertainen määrä normaaliin verrattuna.
– Suurempien yritysten valmius kohdata taloudellinen kriisi on ollut pienempiä parempi. Valmistaudumme kuitenkin kysynnän kasvuun myös useiden miljoonien eurojen hankkeissa. Kappalemääräisesti emme odota kysynnän enää kasvavan.
Merkittävä osa uusia asiakkaita
Finnvera on tehnyt joka arkipäivä enimmillään lähes kaksisataa uusien lainojen takausten rahoituspäätöstä. Merkittävä osa takauksia hakevista yrityksistä on uusia asiakkaita. Käsittely ei kuitenkaan ole Heinilän mukaan ruuhkautunut.
Heinilä sanoo olevan selvää, että yritykset hakevat mieluummin suoria tukia kuin ottavat lainaa, joka pitää maksaa takaisin.
– On kuitenkin täysin välttämätöntä, että kannattavasti toimivat elinkelpoiset yritykset saavat lainaa, jos sitä tarvitsevat.
Heinilän mielestä koronakriisi on poikkeava verrattuna moniin muihin, koska rahoitusjärjestelmä ei ainakaan toistaiseksi ole kriisissä.
– Esimerkiksi 1990-luvun laman aikaan tilanne oli täysin toinen, silloin pankit olivat ennemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisu.
Finnvera alensi hinnoitteluaan
Yrittäjiltä tulee kiitosta siitä, että Finnvera alensi hinnoittelua maaliskuussa. Suomen Yrittäjien Kuismasen mukaan Finnvera on kriisin edetessä alentanut provisiotaan ja marginaaleja ja ne ovat nyt hänen mielestään erittäin kilpailukykyiset. Se mahdollistui, kun valtion luottotappiokorvausta Finnveralle korotettiin 50 prosentista 80 prosenttiin.
Heinilä muistuttaa kuitenkin, että lainarahoitus ei ole oikea ratkaisu kaikille yrityksille tässä kriisitilanteessa. Rahoitus ei järjesty esimerkiksi silloin, jos yrityksellä ei ole velanhoitokykyä.