Yhdyvaltain liittovaltion poliisi vakoili Suomen Washingtonin suurlähetystöä 1940-luvulla toisen maailmansodan aikaan. Kahden sveitsiläisen lehden SonntagsZeitungin ja Le Matin Dimanchen hankkimat asiakirjat kertovat poliisin seuranneen suurlähetystön ja Helsingin välisiä salasanomia. FBI:llä oli myös lähde suurlähetystön sisällä, koska se sai myös valokuvia koodiaineistosta.
SonntagsZeitung ja Le Matin Dimanche pyysivät asiakirjoja Yhdysvaltain julkisuuslakien nojalla. Suomea koskevaa aineistoa on parisataa sivua. Lehtien englanninkielinen selvitys ja linkki Suomea koskevaan aineistoon löytyy täältä: http://room6527.com/enindex.html
FBI:n kiinnostus heräsi asiakirjojen mukaan suomalaiseen aineistoon loppukesästä 1942, kun Suomen San Fransiscon konsulaatti ryhtyi selvittämään Suomen ulkoministeriön pyynnöstä erään henkilön elossaoloa.
FBI nappasi New Yorkin radiokuuntelussa ulkoministeriöstä Helsingistä tulleita ja sinne lähetettyjä salakielisiä sanomia.
Liittovaltion poliisi ei kyennyt purkamaan koodeja, mutta Yhdysvaltain armeija oli osan selvittänyt. Asiakirjojen mukaan FBI sai koodiavaimet armeijalta. FBI perusti oman kansion suomalaismateriaaleille.
Yhdysvaltain radioseuranta oli toisen maailmansodan aikana varsin kattavaa, eikä Suomi tietenkään ollut ainoa maa, jota vakoiltiin. Tästä on laajemmin kerrottu Tim Wienerin teoksessa FBI – liittovaltion poliisin historia (Otava, 2012; MTV:n kirja-arvio)
Radiotietoa ja salainen lähde
Sveitsiläislehtien julkaisema Suomi-aineisto ajoittuu pitkälti keväälle 1943. Vakoilutapauksen selvittely muuttui kattavaksi poliittiseksi seurannaksi ja viestejä poimittiin radioaalloilta Washingtonissa.
Amerikkalaiset olivat selvittäneet Suomen diplomaattien käyttävän salasähkeissä Hagelin C36A ja C-362 –laitteita. Nämä muuttivat tekstin viisikirjaimisiksi tai viisinumeroisiksi sarjoiksi, joiden avaamiseen tarvittiin koodi.
Jatkuvaa seuranta ei ilmeisesti ollut, koska toukokuulle 1943 päivätyssä viestissä todetaan seurannan katkenneen, koska suomalaiset olivat vaihtaneet koodia.
Yhdysvallat ei koskaan julistanut Suomelle sotaa ja Washingtonin suurlähetystö toimi diplomaattisuhteiden katkeisemiseen eli vuoteen 1944 saakka.
FBI:tä vuosikymmeniä johtaneen John Edgar Hooverin allekirjoittamasta asiakirjasta selviää, että FBI sai tietoa myös lähetystön sisältä. Liittovaltion poliisilla oli käytössään valokuvia suomaisten koodijärjestelmästä ja salasähkeiden kirjoittamisessa ja purkamisessa käytetyistä suttupapereista. Nämä päätyivät myös merivoimien tiedustelun käyttöön.
Tätä lähdettä ei asiakirjoissa tarkemmin selvitetä.
Tietoa keväältä 1943
Merkittävin tiedustelulla hankittu tieto liittyy keväälle 1943 ajoittuneisiin rauhatunnusteluihin. Saksa oli juuri kärsinyt tappion Stalingradin taistelussa. Yhdysvaltain Helsingin asianhoitaja Robert McClintock tarjosi maaliskuussa 1943 Suomelle mahdollisuutta rauhaan, jos Suomi irrottautuisi Saksan rinnalta.
Suomen ylin johto ei tähän tarttunut. Jonkin verran tietoa sisäisistä neuvotteluista ja kannoista välitettiin Washingtonin lähetystöön.
Suomen suurlähetystöstä esimerkiksi raportoitiin Helsinkiin kuinka tapaamisissa amerikkalaiset virkamiehet olivat epäilleet, ettei Suomen hallitus enää edusta Suomen kansaa, vaan toimi Saksan painostuksen alla. Syynä oli se, että ulkoministeri Ramsay oli matkustanut amerikkalaisnootin jälkeen Berliiniin.
Allaoleva leike on ote Washingtonin lähetystön salasähkeestä, jossa arvioitiin amerikkalaisten suhtautumista McClintockin ehdotuksen torjumiseen.
Amerikkalaisten haaviin päätyi myös ulkoministeriöstä Helsingistä lähetetty viesti, jossa kiistettiin marsalkka Mannerheimin matka Berliiniin.
Salasähkeet avattiin FBI:ssä ja Hoover raportoi niiden sisällöstä Yhdysvaltain ulkoministeriöön.
Huhtikuussa 1943 Suomen suulähettiläs kirjoitti Helsinkiin, että jotain oli meneillään Suomea vastaan.
Washingtonista kehotettiin myös presidenttiä tai ulkoministeriä siteeraamaan Amerikan perustajiin lukeutuvan Thomas Jeffersonin sanoja vapauden merkityksestä jossain tulevassa puheessaan, jotta yhdysvaltaiset olisivat suopeampia Suomelle. USA:ssa oli vietetty huhtikuussa 1943 Jeffersonin syntymän 200-vuotisjuhlia.
