Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitaja Reetta Rissanen kertoo, millaista väkivaltaa on kohdannut työtehtävissään. Yleensä uhkailu on sanallista uhkailua, mutta häntä on kerran jopa uhattu aseella.
– On potkaistu työtehtävässä. Sanallista uhkailua useammin kuin fyysistä uhkailua. Minua on uhattu aseella työtehtävässä. Suurin osa on sanallista, tarttumista kiinni tai repimistä. Tai yrittää lyödä, Rissanen luettelee kokemaansa häirintää.
Työtehtävän laatua ei voi tietää
Aseella uhkaamista ei ole toistaiseksi tapahtunut uudelleen.
– Sekin oli sellainen tilanne, että minkäänlaista tietoa minkäänlaisesta uhkasta ei ollut keikalle mennessä, tilanne tuli aivan yllättäen eteen.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kertoo tiedotteessaan, että suurin osa uhka- tai väkivaltatilanteista tulee ensihoitajille täysin yllätyksenä, joten tilanteisiin on hankalaa varautua etukäteen.
Laitoksissa on pyritty kuitenkin varautumaan lisääntyviin tilanteisiin antamalla työsuojelullisia ohjeita, lisäämällä ennaltaehkäisevää koulutusta ja parantamalla suojavarustelua.
Rissasen mukaan tilanteisiin voi valmistautua ennalta jonkin verran.
– Tietysti varautumalla siihen, että tehtävässä voi olla vastassa mitä tahansa. Etukäteen täytyy miettiä, mitä siellä voi olla. Ja kun menee kohteeseen, katsoo millaiseen paikkaan menee, pääseekö sieltä turvallisesti poistumaan. Jos on etukäteen tiedossa, että voi olla jotain uhkaa, niin meillä on suojavarusteita.
Myös poliisia pyydetään mukaan, jos tilanne vaikuttaa vaaralliselta.
Rissaselle uhkauksia ei tule työssä päivittäin, mutta hän arvioi tilanteita olevan keskimäärin kuukausittain.
Vaaratilanteista puhutaan
Hän jaksaa työssään puhumalla tapahtuneista asioista.
– Toisaalta pitää osata jättää niitä asioita työpaikalle, etteivät ne jää pyörimään kotioloihin, ne pitää purkaa työpaikalla, Rissanen sanoo.
Viime vuoden uhka- tai väkivaltatilanteiden aiheuttajista suuri osa tapahtui päihteiden vaikutuksen alaisena. Tekijä oli useimmiten mies. Tilanteet tapahtuivat yleensä yksityisissä asunnoissa, ambulansseissa tai ulkotiloissa.
Eniten esiintyi kielellistä tai henkistä väkivaltaa tai lievää fyysistä väkivaltaa. Vakavaa fyysistä väkivaltaa (kipua) kirjattiin tapahtuneen viidessä prosentissa tilanteista. Vakavia vammoja aiheuttanutta fyysistä väkivaltaa kirjattiin tapahtuneen kaksi kertaa.
Tapahtumia kirjattiin useammin suuriin kasvukeskuksiin kuin harvaan asutulle maaseudulle.
Ajatellaan, että kuuluu työhön
Moni ensihoitajan tehtävissä työskentelevä voi ajatella, että väkivalta ja uhkaukset kuuluvat osaksi työtehtäviä, eivätkä välttämättä ilmoita kaikista tapauksista.
– Osaltaan varmaan ilmoittamiskynnys on varmasti madaltunut, kun asia on ollut paljon esillä, mutta kyllä ne todellisuudessa on muutenkin lisääntyneet, sanoo Rissanen.
– Ihmiset eivät ehkä kunnioita auttajia samalla tavalla kuin ennen vanhaan. Ennen oli kaikille itsestäänselvää, että jos ambulanssi tulee paikalle, niin he ovat auttajia. Nykyään ehkä se kunnioitus on jotenkin karissut ja sitten uhataan meitä, hän arvioi.
Rissanen toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät ensihoitajien olevan auttajia. Hoitajat eivät tule paikalle tuomitsemaan ketään.
Lue myös: Pelastushenkilökunta kohtaa yhä enemmän väkivalta
Keski-Uudenmaan pelastulaitos muistuttaa, että myös auttajiin kohdistunut väkivalta ja uhkailu on rikos, ja pelastuslaitokset kannustavat työntekijöitään tekemään rikosilmoituksia erityisesti fyysisestä väkivallasta.