Arvion mukaan reilun kymmenen vuoden kuluttua Suomessa jo joka kolmas autoilija on ikäkuljettaja. Muistisairaudet liittyvät vahvasti ikääntymiseen. Tapasimme Jouko Alhon, joka luopui muistisairauden takia ajokortistaan jo yli 10 vuotta sitten.
Lahtelaiset Marja-Leena ja Jouko Alho kävelevät kadulla käsi kädessä. Alzheimeria sairastava Jouko ei aja enää autoa. Lääkäri ehdotti asiaa jo sairauden selvitysvaiheessa yli 10 vuotta sitten.
– Tänä päivänä ymmärrän selkeästi, että en pysty ajamaan autoa. Minulla on päivittäin useita lyhyitä muistikatkoja eli saattaa minuutti kadota ajasta. Ei tällä tavalla voi ajaa autoa, Jouko Alho sanoo.
– Sellaisia asioita huomasin alkuvaiheessa, että hahmottaminen oli vaikeaa. Häneltä hävisi auton mitat. Parkkeeraus oli ongelmallista, Marja-Leena Alho muistelee.
Jouko vei lopulta itse ajokortin tutulle komisariolle. Alhojen mielestä kortista luopuminen ei ollut huono asia.
– Sepä tässä onkin ollut helpottava tekijä, että Lahdessa on minullakin taksikortti ja 18 kyytiä kuukaudessa. Sitten vaimolla on vielä ajokortti. Myös ystävät antavat kyydin, kun pitää vain huolta, että heitä on, Jouko Alho hymyilee.
– Olen tietysti itsekin ikääntyvä, että en hirveästi tykkää ajaa pitkiä matkoja. Julkiset kulkuvälineet ja hyötyliikunta eli kävellen pääsemme aika pitkälle, Marja-Leena kuvailee pariskunnan liikkumistottumuksia.
Moni pelkää ajokortin menetystä
Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa 14 500 hengellä vuodessa eli lähes saman verran kuin Lapualla on asukkaita. Tällä hetkellä Suomessa on noin 393 000 eri asteisesta muistisairaudesta kärsivää.
Liikennelääketieteen erikoislääkäri Jukka Terttunen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista muistuttaa, että ajokunnon arvioinnin kannalta keskeistä on, että tavanomaisissa terveydenhuollon kontakteissa muistetaan kiinnittää huomiota ajoterveyteen.
– Yleensä edelleen on niin, että keskitytään pelkästään sairauden diagnosointiin ja hoitoon. Ei huomata sitä, että kaveri onkin samanaikaisesti linja-autonkuljettaja tai potilas on tullut vastaanotolle autolla. Tämä pitäisi saada kiinteäksi osaksi tätä ihmisten tutkimista, auttamista ja hoitamista, Terttunen sanoo.
Muistiliitosta kerrotaan, että moni lykkää lääkäriin menoa pelätessään, että ajokortti lähtee heti diagnoosin tultua. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.
– Jos lääkäriin mennään varhain ja hoidot pystytään aloittamaan, se kenties hidastaa sairauden edistymistä. Siitä on päinvastoin kuljettajalle huomattavasti hyötyä eli se ajokyky saattaa säilyä lääkärin luokse menemisellä paljon pidempään.
Papan auton renkaat piilotettiin
Jukka Terttunen kertoo Trafiin tietoon tulleesta tapauksesta, jossa läheiset irrottivat papan autosta renkaat ja piilottivat ne.
– Se on estänyt tehokkaasti ajamisen, Terttunen hymyilee.
Mikäli omainen huomaa, että läheinen saattaa vaarantaa liikenteessä itsensä ja toiset, on myös muita keinoja kuin renkaiden irrotus.
– Keskustelu kuljettajan kanssa ja yhteydenotto ajoterveyttä hoitavaan lääkäriin. Hänelle pitäisi tuoda lisätieto siitä, että tällaisia havaintoja on tai yhteydenotto ajo-oikeutta valvovaan viranomaiseen eli poliisiin, Terttunen sanoo.
Marja-Leena Alhon mielestä puolison tehtävä ei ole kieltää ajamista.
– Minä en katso, että se on omaisen vastuu, vaan meidän kaikkien vastuu katsoa kanssaihmisiämme. Jos on ongelmia, kannattaa niistä viestittää lääkärille tai muistihoitajalle. Eihän se puolison tehtävä ole kieltää ajamista, vaan ihan joku muu taho sen tekee. Silloin asia etenee paljon helpommin, Marja-Leena Alho sanoo.