Aloittiko karanteenirikkuri Kanta-Hämeen sairaalaepidemian? Johtajaylilääkäri kiistää huhut: "Vastuutonta, että joku on pistänyt tällaista liikkeelle"

Miksi Kanta-Hämeessä kuoli niin paljon rokotettuja? 0:50
Katso video: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen kertoo, miksei rokote aina suojaa koronatartunnalta.

Johtajaylilääkärin mukaan Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaalaepidemia on selätetty Hämeenlinnassa ja koronapotilaita on vain muutama.

Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Leskinenkiistää, että 18 kuolonuhria vaatineen sairaalaepidemian tartuntaketju olisi alkanut karanteenia rikkoneesta henkilöstä.

Hämeen Sanomien mukaan sanomalehden toimitukseen on kantautunut useista eri lähteistä vinkkejä, joiden mukaan keskussairaalassa jyllännyt koronaviruksen deltavariantti eli intianmuunnos olisi peräisin Suomeen ulkomailta palanneelta henkilöltä, joka olisi karanteenista huolimatta vieraillut sairaalassa.

– Meillä ei ole tiedossa, että tartuntatautilain mukaista karanteenia olisi rikottu. Tuntuu kovin vastuuttomalta, että joku on pistänyt tällaista huhua liikkeelle, Leskinen sanoo.

Hänen mukaansa huhua on levittänyt ainakin yksi lääkäri, joka ei ole keskussairaalassa töissä eikä tunne asiaa.

– Tuntuu pahalta, että joku terveydenhuollon ammattilainen lisää sellaista tunnelmaa, että huhu pitäisi jotenkin varmuudella paikkansa.

Leskinen ei voi kuitenkaan vahvistaa, käynnistikö tartuntaketjun mahdollisesti omaehtoista karanteenia rikkonut henkilö, koska omaehtoisia karanteeneja ei valvota eikä niiden rikkomisesta voi rangaista.

Omaehtoinen karanteeni on eri asia kuin tartuntatautilain mukainen karanteeni. Omaehtoisessa karanteenissa olevan tulisi välttää lähikontaktia oman talouden ulkopuolisiin henkilöihin aina kun mahdollista ja pysyä kotonaan tai majapaikassaan.

– Matkailijoita koskee pääosin omaehtoinen karanteeni. Siinä ei tapahdu lainmukaista rikkomusta, jos matkailija ei karanteenia koronatestin jälkeen jatka.

Leskinen ei ota kantaa siihen, onko joku rikkonut omakohtaista karanteenia, koska kyseessä ovat yksittäisen henkilön terveystiedot.

Sen sijaan hän peräänkuuluttaa journalisteilta vastuullisuutta tartuntaketjun aloittajaan liittyvässä uutisoinnissa.

– Toivoisin ymmärrystä, ettei yksilön kohdalla voi lähteä ajojahtiin. Tämä sairaalaepidemia ei ole ollut helppo monellekaan ihmiselle ja se, että siihen yritettäisiin löytää vielä jonkinlainen syyllinen tuntuu musertavalta.

Omaehtoinen karanteeni on yhä vahvasti suositeltavaa

Ilmoituksia tartuntatautilain mukaisen karanteenin rikkomisesta tulee keskussairaalaan Leskisen mukaan joka kuukausi. Ilmoituksia tekevät ihmiset, jotka ovat huomanneet karanteenirikkomuksen.

Rikkomuksiin puuttuu lähtökohtaisesti kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri.

– Lääkäri puuttuu asiaan ottamalla yhteyttä henkilöön ja käymällä tämän kanssa uudestaan läpi karanteeniohjeet ja sen, että karanteenin rikkominen on lain rikkomista. Sitä kautta asia yleensä saadaan kondikseen.

– Jos sen jälkeen tulee tietoon, että karanteenia rikotaan, poliisiin on tottakai mahdollista ottaa yhteyttä. Mutta nämä tapaukset ovat tosi harvinaisia.

Leskinen suosittelee vahvasti, että Suomeen saapuvat matkailijat noudattaisivat kahden viikon omaehtoista karanteenia, jotta riski itävän taudin tartuttamiseen olisi mahdollisimman pieni.

Sairaalaepidemia on saatu kuriin

Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa on toipunut sitä riivanneesta sairaalaepidemiasta hyvin. Koronapotilaita on keskussairaalassa tällä hetkellä neljä.

Keskussairaalan epidemiatilanne oli pahimmillaan 24. toukokuuta, jolloin keskussairaalassa ja terveyskeskuksessa oli yhteensä 34 koronapotilasta. Epidemian aikana noin sata potilasta ja työntekijää sai tartunnan.

– Siitä on tultu hienosti alas. Tänä aamuna meillä on viisi koronapotilasta terveyskeskusvuodeosastoilla. Keskussairaalassa yksi potilas on teho-osastolla ja kolme vuodeosastolla ja näistäkin osa on kotiutumassa viikonlopun aikana. Nämä kaikki eivät liity sairaalaketjuun, vaan väestön keskuudessa jylläävään tautiin.

Ensi viikolla alueen koronarajoituksia höllennetään, kun Kanta-Häme siirtyy kiihtymisvaiheeseen.

Keskussairaalassa jatketaan töitä nykyisillä toimenpiteillä, jotta tartuntaluvut ja potilasmäärät pysyvät kurissa.

Esimerkiksi korkeimman suojaluokan hengityssuojaimia käytetään sairaalassa jatkossakin, tautia seulotaan testaamalla potilaita ja muuttuviin tartuntatilanteisiin pyritään reagoimaan nopeasti.

Lue myös:

    Uusimmat