Suomalaiset pitävät yhteiskunnan keskeisiä instituutioita tärkeinä kansalaisten hyvinvoinnille, mutta harvempi uskoo niiden olevan uudistumiskykyisiä tai toimivan aina oikeudenmukaisella tavalla. Asia ilmenee tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen tuoreesta raportista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kansalaisten suhdetta esimerkiksi perheeseen, kirkkoon, sosiaaliturvaan, poliittiseen päätöksentekoon, tieteeseen ja tiedotusvälineisiin.
Vain noin kolmasosa uskoo, että yhteiskunnan instituutiot kykenevät ottamaan kansalaisten tarpeet huomioon tulevaisuudessa. Uudistumiskyvyttöminä kansalaiset pitivät etenkin kirkkoa, Kelaa ja työeläkevakuuttajia.
Oikeudenmukaisia vain tiede ja kansalaisjärjestöt
Oikeudenmukaisuuden kokemus ei myöskään näytä olevan yhteiskunnan tahoja määrittävä piirre. Erityisen heikkoa oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaikuttaa olevan poliittisessa päätöksenteossa, jota vain 18 prosenttia piti reiluna.
Oikeudenmukaisiksi toimijoiksi valtaosa vastaajista koki ainoastaan tieteen ja kansalaisjärjestöt.
– Vahvistuva käsitys epäoikeudenmukaisuudesta voi horjuttaa luottamusta. Samoin kokemus uudistumiskyvyttömyydestä kertoo epäuskosta instituutioiden kykyyn vastata yhteiskunnan olennaisiin muutoksiin, raportissa todetaan.
E2:n tutkimus perustuu yli 4 000 kyselyvastauksen ja noin 40 haastattelun aineistoon, joka on kerätty viime lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kuntaliitto, Sitra ja Työeläkevakuuttajat Tela.
Koti, tiede ja Puolustusvoimat
Kaiken kaikkiaan suomalaiset luottavat eniten perheeseen, tieteeseen, poliisiin, Puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Luottamus on heikointa poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon.
Heikko luottamus poliittista päätöksentekoa kohtaan liitettiin tutkimushaastatteluissa poliittisen keskustelun vastakkainasetteluihin, päättäjien kinasteluun ja lupauksien pettämiseen.
– Haastateltujen nuorten ja keski-ikäisten kuvaukset yhteiskunnan ilmapiiristä tulivat tutkijan iholle. Eritaustaiset suomalaiset kuvasivat spontaanisti, miten polarisaatio rikkoo Suomea, E2 Tutkimuksen ohjelmajohtaja Jenni Simonen sanoo tiedotteessa.
Velkasuhde jäämässä 2020-luvun puolivälissä reiluun 73 prosenttiin
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kasvu jatkuu keskimääräistä nopeampana ensi vuoden kesään saakka. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan pienenevän tänä vuonna ja ensi vuonna, mutta väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa.
Julkinen talous on jäämässä reilusti yli kolme miljardia euroa alijäämäiseksi 2020-luvun puolivälissä. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin.
Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkäaikaishoiva- ja terveydenhuoltomenojen kasvu uhkaa kuitenkin kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun.
Ennustelaitokset ennakoivat aiemmin 3,5 prosentin kasvua
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti viime viikolla Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja 3 prosenttia ensi vuonna.
Suomen Pankki ennusti aiemmin tässä kuussa, että Suomen bruttokansantuote nousee tänä vuonna 3,5 prosenttia, kun aiempi arvio oli 2,9 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoi puolestaan, että tänä vuonna talous kasvaa kolme prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Pellervon taloustutkimus (PTT) nosti arvionsa Suomen tämän vuoden talouskasvusta 3,7 prosenttiin, ja ensi vuoden talouskasvuksi arvioidaan 4,0 prosenttia.