Alkoholin tiedetään nostavan ainakin seitsemän eri syövän riskiä. Uusi tutkimus valottaa lisää sitä, miksi näin on. Alkoholi voi vahingoittaa solujen DNA:ta peruuttamattomalla tavalla.
Viime vuosina on saatu enenevissä määrin todisteita alkoholin käytön yhteydestä tiettyjen syöpien riskin kohoamiseen. Nyt hiirillä tehty tutkimus on antanut tähän asti vakuuttavimman todistusaineiston siitä, että alkoholi aiheuttaa syöpää vaurioittamalla kudosta muodostavien kantasolujen DNA:ta. Tästä seuraa hengenvaarallisia mutaatioita.
Jo aiemmin on osoitettu, että alkoholin aineenvaihduntatuote asetaldehydi voi vahingoittaa solujen DNA:ta ja estää niitä korjaamasta vaurioita. Nyt asiaa tutkittiin ensimmäistä kertaa huomattavasti aiempaa pienemmillä asetaldehydipitoisuuksilla ja seuraten vaikutuksia petrimaljan käyttämisen sijaan elävässä olennossa eli hiiressä.
Tutkimus osoitti, että asetaldehydin DNA:lle aiheuttamat vahingot ovat pysyviä, ellei myrkyn vaikutuksia neutralisoi kaksi luonnollista puolustusmekanismia. Näistä mekanismeista ensimmäisen pitäisi poistaa asetaldehydi ja toisen korjata DNA-vauriot.
Kun tutkijat geneettisesti poistivat nämä kaksi puolustusmekanismia, lopulta solut lakkasivat DNA-vaurioiden takia kokonaan toimimasta.
Alkoholi ja syöpä
- Alkoholi on tärkeimpiä syöpäriskejä, joihin voi vaikuttaa elintavoilla.
- Suomessa alkoholin arvioidaan aiheuttavan vuosittain jopa 1 200 ihmisen syövän. Määrä on kasvussa.
- Alkoholin tiedetään nostavan ainakin suu-, nielu-, kurkunpää-, ruokatorvi-, maksa-, suolisto- ja rintasyövän riskiä.
- Neljä alkoholiannosta päivässä nostaa riskiä sairastua edellä mainittuihin syöpiin syövästä riippuen 1,5–3-kertaiseksi.
- Yksikin alkoholiannos päivässä nostaa rintasyöpäriskiä kymmenellä prosentilla.
Ensimmäinen puolustusmekanismi, suojaava entsyymi nimeltä ALDH2 eli aldehydidehydrigenaasi-2, huolehtii asetaldehydin hävittämisestä. Kun hiiriltä puuttui kyseinen entsyymi, niiden DNA-vauriot pahenivat. Tämä voi selittää, miksi esimerkiksi Kiinan kaltaisissa maissa, joissa esiintyy keskimääräistä enemmän ALDH2-puutetta, esiintyy myös paljon ruokatorven syöpää.
ALDH2-puutetta esiintyy noin kahdeksalla prosentilla maailman väestöstä. Itäaasialaisista kyseinen geenimutaatio on 30–50 prosentilla, minkä vuoksi runsas alkoholin käyttö on heille syöpäänkin sairastumisen kannalta erityisen riskialtista.
Jos hiiriltä puuttui toinenkin luonnollinen puolustusmekanismi eli kyky korjata DNA-vauriot, niin kymmenen päivän ajan annettujen laimennettujen alkoholiannoksien jälkeen ne eivät enää tuottaneet uutta verta. Kantasolujen genomin eli geeniperimän sekvensointi osoitti, että DNA:ta oli peukaloitu pisteeseen, jossa solut eivät enää toimineet.
Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan veren kantasoluihin, mutta vaikutusten uskotaan pätevän muihinkin soluihin.
– Tutkimuksemme osoittaa, että kykenemättömyys prosessoida alkoholia tehokkaasti voi nostaa alkoholiin liittyvien DNA-vaurioiden ja siten tiettyjen syöpien riskiä vielä enemmän. Mutta on tärkeää muistaa, että alkoholin puhdistusmekanismit ja DNA:n korjausmekanismit eivät ole täydellisiä ja että alkoholi voi aiheuttaa syöpää eri tavoilla jopa ihmisillä, joiden puolustusmekanismit ovat kunnossa, tutkimusta johtanut professori Ketan Patel Cambridgen yliopistosta on lausunut.
Seuraavaksi tutkijat pyrkivät selvittämään, miksi alkoholin käyttö on yhteydessä tiettyihin syöpiin, mutta toisiin ei.
Lähteet: The Guardian, Science Alert, Ilmansyopaa.fi, THL
"Alkoholistilla täytyy olla syntipukki"
Alkoholismista omakohtaisen Happotesti-nimisen teoksen kirjoittanut Kalle Lähde vieraili Huomenta Suomessa tammikuussa 2016. Valehtelu, selittely ja salailu sekä itselle että muille olivat hänellekin tuttuja asioita.
12:07
