Iranin presidentti tuli, järjesti miljardikauppoja ja meni, mutta herätti myös kohun peitetyistä patsaista ja juomatta jätetyistä viineistä.
Iranin presidentti Hassan Rouhani vieraili Italiassa ja Ranskassa ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. Kansainvälisistä pakotteista kuoriutuva Iran yrittää houkutella maahan sijoituksia ja monenlaista muuta taloudellista toimintaa.
Matkallaan Rouhani houkutteli myös kohua – tahtoen tai tahtomattaan, riippuu siitä ketä uskoa.
Alkuviikosta Rouhani ja Italian pääministeri Matteo Renzi pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden museossa Capitolium-kukkulalla Roomassa.
Kohu syntyi, kun osa museon alastonpatsaista oli peitetty, jotta vieras säästyisi marmoristen sukuelinten näkemiseltä.
Kuka käski peittämään?
Kuka peittämispäätöksen teki? Siitä ei ole täyttä varmuutta.
Italian kulttuuriministeri Dario Franceschini kiistää, että hän tai Renzi olisivat olleet päätöksen takana.
Il Messaggero -lehden mukaan Iranin delegaatio olisi pyytänyt ennen vierailua patsaita peittoon iranilaisten kulttuurin kunnioittamiseksi.
Presidentti Rouhani puolestaan kiisti, että hän olisi vaatinut patsaita häveliäämpään asuun. Hän toki kiitteli italialaisia huomaavaisuudesta.
Peittämisen vastustajat puhuivat kulttuurisesta alistumisesta, itsensä nöyryyttämisestä ja kansallisen perinnön ja arvojen myymisestä.
Viiniä ei Iranin presidentin läsnäollessa tarjoiltu.
Sama kulmakarvoja kohottava linja jatkui. Presidentti Sergio Mattarellan vastaanotolla ei tarjoiltu viiniä, ei myöskään Renzin tarjoamalla illallisella. Renzi pelasi jopa ylivarman päälle. Hän ei tarjonnut edes halal-lihaa, vaan kalaa. Paavi Franciscuksen tapaamisella ei ilmeisesti aterioitu.
Ei viiniä Pariisissakaan
Roomasta Rouhani lensi Pariisiin. Sielläkin tehtiin miljardikauppoja muun muassa Iranin infrastruktuurin kunnostamiseksi. Sitä ovat rapistaneet pahoin kansainväliset pakotteet, joita nyt poistetaan ydinvoimasovun seurauksena.
Pariisissa Rouhani sanoi ei François Hollanden viinitarjoilulle. Niinpä valtiollinen ateriointi presidentin Élysée-palatsissa jäi nauttimatta. Ranskalaiset yrittivät löytää kompromissia ehdottamalla aamiaista, mutta Rouhanin avustajat antoivat ymmärtää, ettei se olisi riittävän korkeatasoista.
Raha on aina saanut harkitsemaan, kannattaako vierasta tölviä. Ranska tosin on käynyt saman viinijupakan läpi aiemminkin, eikä se näköjään ole haitannut.
Isäntä joustaa, vieraankin pitäisi
Kyse on myös muista periaatteista. Vieraankin voisi olettaa ymmärtää vierailevansa toisessa maassa, ja kunnioittaa sen tapoja.
Pöydässä voi olla viiniä, mutta vieraan itse ei tarvitse sitä nauttia. Voi pyytää, että viinilasikin jätetään kattamatta. Kompromissi, ja kaikki ovat tyytyväisiä. Mieleen jäisivät kaupat, eivät patsaiden intiimit osat.
Rouhani palasi Teheraniin, ranskalaiset ja italialaiset yhtiöt saivat miljardidiilejä Iranin potentiaalisesti suurille markkinoille, ja läntinen lehdistö ilkkumisen aihetta.
Syystäkin metelöimisen aihetta, mutta myös peiliin katsoen.
Yhdysvalloissa Iran on yhä suuri vihollinen. Patsaiden peittäminen Roomassa sai paljon naljailevaa näkyvyyttä.
USA:n media sensuroi alastontaulua
Viime vuoden marraskuussa Yhdysvalloissa huutokaupattiin italialaisen taitelijan Amedeo Modiglianin taulu vuodelta 1919. Se myytiin 170 miljoonalla dollarilla. Summa herätti kohua, mutta niin herätti myös sen aihe: makaava alaston nainen.
Taulun alastomuus oli liikaa joillekin tiedotusvälineille. Esimerkiki CNBC-kanava ja Bloomberg taulua näyttäessään sensuroivat naisen rinnat ja alapään. Saman teki myös talouslehti Financial Times osissa painoksistaan. Aiemmin viime vuonna Fox News sensuroi huutokauppauutisessaan naisen rinnat Pablo Picasson taulusta.
Vuonna 2002 Yhdysvaltojen vallan keskiössä oli oma patsasgate. Silloinen oikeusministeri John Ashcroft vaati peitettäväksi art deco -tyylisen Spirit of Justice -patsaan oikeusministeriössä.
Ashcroftia nyppi se, että hänen antaessaan lehdistölle lausuntoja taustalla ylvästeli Oikeuden henki -patsas paljaine rintoineen. Patsaan peittäneet verhot maksoivat eri tietojen mukaan 2 000-8 000 dollaria.
Kaksinaismoraalia Euroopan vierailuilla
Mutta palataan Eurooppaan, Pariisiin ja viime syksyiseen Italiaan.
Guardian-lehden mukaan Pariisissa vuonna 2009 Irakin silloinen pääministeri Nuri al-Maliki kieltäytyi presidentti Nicolas Sarkozyn tarjoamalta illalliselta viinin takia.
Kaksinaismoralistisempaa olivat Qatarin emiirin ja Saudi-Arabian kuninkaan visiitit. Guardianin mukaan he olivat sopineet illallisista, joilla viini tarjoiltaisiin läpinäkymättömistä karahveista, vain sen jälkeen valittaakseen toimenpiteestä.
Naapurimaan Italian renessanssikaupunki Firenzessä vieraili syksyllä Abu Dhabin kruununprinssi Mohammed bin Zayed bin Sultan al-Nahyan. Isännät päättivät illallista ennen peittää osin prinssin silmiltä Yhdysvaltalaisen Jeff Koonsin veistoksen Gazing Ball. Klassisessa veistoksessa alaston mies tasapainoilee sininen pallo olkapäällään.
Rouhanin visiitin patsaat nostivat metelin, lännelle myötämielisen Abu Dhabin kruununprinssin ei.
Iran on kaukana länsimaisesta demokratiasta, ja se sortaa kansalaisiaan. Abu Dhabikaan ei ole vapauden paratiisi.
Osataan sitä Euroopassakin
Mutta tähän vielä kaksi eurooppalaista keskinäistä väärinymmärrystä.
Ranskan Britannian suurlähettiläs Sylvie-Agnès Bermann kutsui taannoin Lontooseen ryhmän ranskalaisdiplomaatteja. He tapasivat parlamentissa työväenpuolueen varjoulkoministerin Hilary Bennin. Täysraitis Benn tarjosi vierailleen teetä ja keksejä. Kuohu Englannin kanaalissa oli valmis.
Mistä tuli mieleen alkoholia karttava Matti Vanhanen. Pääministerikaudellaan keskustalainen Vanhanen oli kutsunut kotiinsa venäläisen kollegansa Mihail Kasjanovin. Hirvipaisti huuhdottiin alas omenamehulla.
Alaston- ja alkoholikohuja tulee ja menee. Varmaa on vain, että tiettyjen valtiovierailujen alla ulkoministeriöiden protokollaosastoilla ei ole ainakaan tylsää. Jääpähän tarinoita muisteltavaksi, mutta mehukkaimmat tarinat valitettavasti kiertänevät vain suusta suuhun.
Kauppoja ainakin syntyy, ja marmoripöly laskeutuu.
