Kaikilla on kiire koko ajan. Ihmisellä ei ole aikaa keskittyä pieniin arjen asioihin, jotka kuitenkin helpottaisivat elämää suuresti. Siisteys- ja hygieniaopetuksen pitäisikin lähteä jo lapsuudesta.
"Miehelläni oli tapana juoda aamukahvit vessassa "kun oli niin kiire". Tälle tosin tuli loppu aika pian sen jälkeen kun minä, hygieniafriikki, muutin saman katon alle."
Siisteys- ja hygieniaopetuksen pitäisi lähteä lapsuudesta niin, että perusasiat opitaan jo kotona – ei siis vasta kolmekymppisenä parisuhderiitojen kautta. Lapselle kannattaisi opettaa, että taloudessa jokainen siivoaa omat jälkensä. Lapsikin voi neuvoa kavereita ja sanoa, että kengät jätetään eteiseen. Siisteyspyyntöjä ei erikseen tarvitse selittää tai perustella. On hyvien käytöstapojen mukaista kunnioittaa toisen kotia ja ymmärtää asiallinen ohje siitä, että ulkovaatteet jätetään eteiseen.
Siisteyden vaaliminen helpottuu, kun kaikelle on paikka: lasten omaan naulakkoon on helppo ripustaa takit, ja kengille kannattaa hankkia oma hyllykkö, jotta ne eivät ajelehdi vallattomasti eteisen lattialla. Puheyhteys toisen ihmisen kanssa on parisuhteen hyvän toiminnan edellytys. Kotona voidaan sopia, että siivous tehdään pikana parissa tunnissa: kun yksi imuroi, toinen tiskaa. Joskus lattiat voivat olla tavarapaljouden alla. Tällöin tarvitaan siivouksen esisiivous.
