Älä nipota siisteydestä! On tärkeää oppia sietämään toista ihmistä

"Miehelläni oli tapana juoda aamukahvit vessassa "kun oli niin kiire". Tälle tosin tuli loppu aika pian sen jälkeen kun minä, hygieniafriikki, muutin saman katon alle."

Siisteys- ja hygieniaopetuksen pitäisi lähteä lapsuudesta niin, että perusasiat opitaan jo kotona – ei siis vasta kolmekymppisenä parisuhderiitojen kautta. Lapselle kannattaisi opettaa, että taloudessa jokainen siivoaa omat jälkensä. Lapsikin voi neuvoa kavereita ja sanoa, että kengät jätetään eteiseen. Siisteyspyyntöjä ei erikseen tarvitse selittää tai perustella. On hyvien käytöstapojen mukaista kunnioittaa toisen kotia ja ymmärtää asiallinen ohje siitä, että ulkovaatteet jätetään eteiseen.

Siisteyden vaaliminen helpottuu, kun kaikelle on paikka: lasten omaan naulakkoon on helppo ripustaa takit, ja kengille kannattaa hankkia oma hyllykkö, jotta ne eivät ajelehdi vallattomasti eteisen lattialla. Puheyhteys toisen ihmisen kanssa on parisuhteen hyvän toiminnan edellytys. Kotona voidaan sopia, että siivous tehdään pikana parissa tunnissa: kun yksi imuroi, toinen tiskaa. Joskus lattiat voivat olla tavarapaljouden alla. Tällöin tarvitaan siivouksen esisiivous.

"Pastaruokien päälle kumppanini laskee ison läjän ketsuppia ja tämän jälkeen alkaa lautasella lätinä ja lotina, kun hän hämmentää sen sekaisin. Siis YÖK!"

Jos kotona asuu useampi ihminen, pöytäpinnat eivät ole aina puhtaat. Kun pieni, vasta elämää oppiva lapsi haluaa tehdä omaa ruokaansa, on sotkuisuuden sietäminen erityisen tärkeää. Kotona täytyisi löytää kultainen keskitie. Jokainen haluaa kuitenkin toimia omalle persoonalle sopivalla tavalla, mistä voi seurata ongelmia. Siivottomuus saattaa aiheuttaa kränää perheessä, jossa toinen osapuoli on hyvin tarkka hygieenisyydestä ja leivänmuruista lattialla. Kun lapsi on pieni, roskaa ja leluja tulee väistämättä lattialle. Pitäisikö koko ajan imuroida?

Jos rikkaimuri kaivetaan esille useita kertoja päivässä, lapsi ei paitsi saa syödä rauhassa, voi myös uskoa olevansa huono, koska ei osaa syödä siististi. Lapsi voi myös kasvaa ajattelemaan, että koko ajan täytyisi olla siistiä.

Voiko ihmisestä opettaa organisoidun?

"Miehelläni erittyy runsaasti korvavahaa. Hän puhdistaa korviaan käsipyydepaperista käärimällä tehdyllä "tikulla". Korvavaha on ruskeankeltaista ja sitä tulee runsaasti."

Voiko ihmisestä opettaa organisoidun? Entä siistin? Mikseivät tavarat mene omaan koriinsa, jos sellainen on olemassa?

Nykyelämän hektisyys aiheuttaa sen, että kaikilla on kiire, yleensä koko ajan. Ihmisellä ei ole aikaa keskittyä pieniin arjen asioihin, joista kuitenkin olisi kaikille apua ja jotka helpottaisivat elämää. Eikö olisi mukavaa, ettei joka aamu tarvitsisi etsiä sukkiaan jostakin sängyn alta?

Kannattaa miettiä, onko kiire todellista vai itse luotua. Mitkä ovat elämän prioriteetit: onko tärkeää viettää leffailta kumppanin kainalossa vai läheisyyden sijaan tiskata? Täytyykö Facebookiin todella päästä niin nopeasti, ettei avaimia ehdi laittaa niille tarkoitettuun naulaan? Yleiseksi mielentilaksi muodostunut kiire ei anna mitään – lähinnä se aiheuttaa turhautumista, väsymystä ja migreenin.

Kuka on liian nipo

"Miesystävälläni on tapana räkiä suihkussa. Hänen mielestään se on kätevää suihkussa, kun ei tarvitse käyttää nenäliinoja. Minusta se on vain ällöttävää. Hän ei onneksi tee sitä silloin, kun olemme yhdessä suihkussa, mutta ääni kyllä kuuluu selvästi ovenkin läpi.."

Monille lauantai on viikon leppoisin vapaapäivä, mutta toiselle kyse voi olla siivoamispäivästä, ei löhöpäivästä. Kuka on liian nipo?

Jotain on pielessä, jos siivouspäivästä täytyy pitää kynsin hampain kiinni, vaikka tarjolle tulisi yllättäen hauskempi meno. Tiettyjä asioita elämässä pitää pystyä sietämään, jotta kärsimys arjessa vähentyisi. On hyvä oppia sietämään sitä, että kotona on sekaista, meteliä, pyykit ovat lajittelematta, kupit ovat tiskialtaassa ja lattialla on muutama kirjapino.

Sinkun elämä toimii eri säännöillä kuin perheellisen: kun on yksin, saa päättää kaikesta itse. Perheessä ihminen ei ole vastuussa vain itsestään, vaan koko perheestä ja sen toiminnasta. Siinä on tärkeää sietää monia asioita – myös toista ihmistä.

Lue myös:

Kuinka välttää ero ja säilyttää intohimo? (Huomenta Suomi, 4.10.2011)

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi

Artikkelin oheislähteenä on käytetty ammattijärjestäjä Tiina Arokiven haastattelua.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden kertomuksia.