Vaikka suurin osa autonkäyttäjän tekemistä jälkikiristyksistä olisi "turhia", saattaa jonain päivänä olla, ettei näin enää olekaan. Tällöin vuosien viitseliäisyys ja huolellisuus palkitaan.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Pitääkö auton pyörät oikeasti jälkikiristää?
Vastaus: Jälkikiristys koetaan usein turhaksi, kun pyörät ovat aina pysyneet kiinni ilmankin. Meille Autoliittoon tulee kuitenkin aina renkaanvaihtoaikaan useita kyselyitä siitä, kenen vastuulla on, kun pyörä irtosi. Pääsääntöisesti näissä tapauksissa pyörän irtoaminen olisi vältetty, jos jälkikiristys olisi tehty 150–200 kilometrin sisällä renkaanvaihdosta.
Jälkikiristys on siis ehdottoman tarpeellinen toimenpide. Sen tekeminen saattaa tuntua turhauttavalta, jos vuodesta toiseen vaikuttaa siltä, että pultit tai mutterit eivät ole löystyneet. Ei kuitenkaan tarvita kuin yksi kerta, kun näin sitten on päässytkin tapahtumaan, niin vuosikymmenien "turhat" jälkikiristykset tulee kerralla kuitattua.
Yllä olevalla videolla on ohjeet pyörien jälkikiristykseen.
Lue myös: Pitääkö huhtikuun alusta alkaen olla kesärenkaat alla?
Miksi pyöränpultit tai -mutterit sitten löystyvät?
Renkaanvaihdon yhteydessä vanteen ja pyörännavan väliin saattaa huolellisuudesta huolimatta päästä hiekkaa tai muita epäpuhtauksia. Ajettaessa hiekanmurut vähitellen hienontuvat ja putoavat pois vanteen ja pyörännavan välistä. Tällöin pyörä löystyy ja vähitellen mutterit tai pultit löystyvät yhä enemmän. Lopulta pyörä irtoaa.
Lue myös: Nissanin etupyörä lähti irti kesken kauppareissun – kuluttaja vaati renkaan vaihtaneelta korjaamolta hyvitystä
Jälkikiristystä ei pidä unohtaa siitä riippumatta, onko kyseessä alumiini- vai peltivanteet tai onko renkaat vaihdettu kotona vai rengasliikkeessä.
Tarve jälkikiristykselle saattaa tulla myös huollon tai korjaamokäynnin jälkeen, jos jokin pyöristä on jouduttu irrottamaan. Autoa huollosta tai korjauksesta hakiessa onkin tärkeää muistaa varmistaa, onko pyöriä ollut irti tehtyjen toimenpiteiden aikana.
Mitä renkaan kyljessä olevat numerot ja kirjaimet tarkoittavat? Juttu jatkuu videon alla.
2:18
Miten jälkikiristys kuuluu tehdä oikeaoppisesti?
Oikeaoppisessa jälkikiristyksessä tarvitaan sekä ristikko- että momenttiavainta.
Ihan ensimmäiseksi on tärkeää ymmärtää momenttiavaimen toimintaperiaate: kiristysmomentti on oikea vain, jos kiristettävä pultti tai mutteri pyörii juuri ennen avaimen naksahdusta (merkkiääntä). Mikäli näin ei ole, ei voida olla varmoja pultin tai mutterin kireyden oikeellisuudesta.
Toinen olennainen asia on tiedostaa, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka. Käytännössä voi siis käydä niin, että jos pultti tai mutteri on kiristetty 100 Nm kireyteen ja sitä yritetään kiristää lisää, saattaa esimerkiksi 120 Nm arvolle säädetty momenttiavain hyvinkin napsahtaa (eli antaa merkkiäänen) heti pultin tai mutterin kiristymättä yhtään lisää. Todelliseksi kireydeksi jää kuitenkin tällöin 100 Nm.
Kolmas huomioitava asia on se, että pultit tai mutterit on saatettu alun perin, pyörää alle vaihdettaessa, vääntää liian kireälle. Tämä ei valitettavasti ole mitenkään tavatonta, vaikka renkaat olisi vaihdettu rengasliikkeessä.
Jos esimerkiksi pultti tai mutteri on pyörää alle vaihdettaessa kiristetty 170 Nm kireyteen ja sitä yritetään jälkikiristää momenttiavaimella, johon on momentiksi asetettu 120 Nm, avain naksahtaa heti ja pultit tai mutterit jäävät aivan liian kireälle.
Liian kireään vedetyt pultit (tai mutterien pinnapultit) saattavat katketa ja aiheuttaa pyörän irtoamisen. Ylikireällä olevat pultit tai mutterit saattavat myös vahingoittaa vannetta ja niitä on vaikea avata seuraavan pyöränvaihdon yhteydessä tai tien päällä, jos tulee tarve pyörän hätävaihtoon esimerkiksi renkaan puhjettua.
Lue myös: Mihin perustuu kesärenkaiden kuntoon liittyvä 4 millimetrin turvasuositus? Asiantuntija selittää
Näiden tosiasioiden valossa onkin tärkeää, että jälkikiristystä tehtäessä pultteja tai muttereita löysätään hieman (enintään neljänneskierros) yksi kerrallaan, minkä jälkeen löysätty pultti tai mutteri sitten kiristetään saman tien uudelleen oikeaan momenttiin niin, että se pyörii juuri ennen momenttiavaimen naksahdusta (merkkiääntä).
Kun yksi pultti tai mutteri on löysätty ja kiristetty, voidaan siirtyä seuraavaan. Missään tapauksessa jälkikiristyksen yhteydessä ei pidä löysätä kahta tai useampaa pulttia tai mutteria samanaikaisesti. Vain näin toimien voidaan varmistua siitä, että pultti tai mutteri jää varmasti oikeaan kireyteen.
Tärkeää on muistaa, että momenttiavain on tarkkuustyökalu, jota ei ole tarkoitettu pyöränpulttien tai muttereiden avaamiseen. Avaus tuleekin tehdä ristikkoavaimella tai vastaavalla.
Katso myös: Rengaspaineiden tarkastaminen on helppoa
3:12
MTV