Äitienpäivän keksijä alkoi vihata päivää itse – kaupallistuminen teki katkeraksi

Kukkia, suklaata, koruja. Äitejä hemmoteltiin sunnuntaina ostelemalla heille lahjoja. Juhlapäivän muuttuminen nykyisenlaiseksi kulutusjuhlaksi saanee äitienpäivän keksijän, Anna Jarvisin, kääntymään haudassaan.

Jo omana elinaikanaan vuonna 1864 syntynyt Jarvis osoitti mieltään äitienpäivän kaupallistumista vastaan, kertovat muun muassa yhdysvaltalaismediat CNN sekä Today.

Idea sai tuulta purjeisiin

Jarvisin idea äitienpäivästä sai kipinän Jarvisin omasta äidistä, Ann Reevesistä. Reeves toivoi, että äideille osoitettaisiin kunnioitusta yhtenä päivänä vuodessa. Kun Reeves kuoli vuonna 1905, hänen tyttärensä otti ohjat omiin käsiinsä.

Äitienpäivälle oli selvästi tilausta. Vuonna 1914 silloinen Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson allekirjoitti aloitteen, jossa vaadittiin äitienpäivää kansalliseksi juhlapäiväksi.

Kaupallisuus ja politikointi ärsyttivät Jarvisia

Jos upotus ei näy, voit avata sen tästä.

Jarvisin ajatus oli, että äitienpäivänä lapset kunnioittaisivat omia äitejään. Toukokuisesta juhlasunnuntaista tuli kuitenkin nopeasti suosittu, ja ihmiset ryhtyivät juhlimaan omien äitiensä lisäksi muita elämänsä äitihahmoja.

Sen lisäksi, että juhlakaluja tuli lisää, heille ryhdyttiin antamaan kunnioituksen lisäksi lahjoja. Jarvis ei pitänyt ajatuksesta, että ihmiset käyttivät paljon rahaa kukkiin, kortteihin ja ylihinnoiteltuihin suklaisiin.

Jarvis ryhtyi osoittamaan mieltään kukka- sekä korttikauppiaita vastaan ja kehotti ihmisiä boikotoimaan näiden tuotteita.

Jarvis myös syytti silloista Yhdysvaltain ensimmäistä naista, Eleanor Rooseveltiä, joka käytti äitienpäivää edistääkseen naisten ja lasten hyvinvointia. Jarvis ei pitänyt äitienpäivällä politikoinnista.

Katkeroitunut keksijä kuoli, keksintö kasvoi

1940-luvulla Jarvis oli pahasti katkeroitunut siitä, että oli keksinyt ”hirviön”. Jarvis kuoli 84-vuotiaana vuonna 1948.

Äitienpäivä ja siihen liittyvä kulutus jäivät elämään ja kasvamaan.

Lähteet: CNN, Today

***