Rikosprosessi venyy usein vuosien mittaiseksi, vaikka väkivaltarikoksen uhrina olisi pieni lapsi ja tekijä tämän oma vanhempi. Helsingin hovioikeus antoi tällä viikolla tuomion jutussa, jonka rikostutkinta alkoi lapsen kertomuksesta marraskuussa 2018.
Tutkinta sai alkunsa pojan uskoutumisesta hoitajalleen Uudellamaalla sijaitsevassa päiväkodissa. MTV Uutiset ei kerro tapahtumapaikkakuntaa tarkemmin uhrin yksityisyyden suojelemiseksi.
4-vuotias poika oli aamupalalla 8. marraskuuta 2018 kertonut päiväkotiryhmässään työskennelleelle avustajalle, että häntä harmitti, koska äiti oli lyönyt häntä aamulla päähän.
Poika oli kuvaillut tapahtunutta lyömällä itseään oikealla kädellään ohimoon. Avustaja oli ottanut lapsen syliin, jolloin tämä oli tullut hänen kaulaansa kiinni ja alkanut itkeä lohduttomasti.
Avustaja oli maininnut lapsen kertomuksesta ryhmän vastuuopettajalle ja tehnyt seuraavana päivänä lastensuojeluilmoituksen.
Lue myös: Karu esimerkki rikosten uhrien odotuksesta: 14-vuotiaana vanhempansa pahoinpitelemäksi epäilty lapsi ehtii aikuistua, ennen kuin saa oikeutta
Pojan kertomus videoitiin
Ilmoituksesta alkoi pitkä rikostutkinta, jonka myötä lapsi ohjattiin psykologin haastatteluun noin kolme kuukautta tapahtuman jälkeen. Hän oli tuolloin lähes 5-vuotias. Kertomus videoitiin, ja se katsottiin myös käräjä- ja hovioikeudessa. Pojan kertomusta pidettiin lähtökohtaisesti uskottavana.
Haastattelussa poika ei ollut enää kertonut tapahtumista oma-aloitteisesti, eikä muistanut päiväkodissa kertomaansa lyömistilannetta, mutta väkivaltatilanteista erikseen kysyttäessä lapsi oli kertonut lopulta, että äiti oli lyönyt häntä useamminkin ja eri puolille kehoa.
– Joka paikkaan, mitä mussa on, mahaan ja kaikkeen, kaikkeen.
Poika ei kuitenkaan osannut eritellä tarkemmin, milloin pahoinpitelyt olivat tapahtuneet. Yhden kerran osalta hän yhdisti tapahtumat äidin suuttumiseen siitä, kun poika oli juonut äidin Coca-colan.
Kysyttäessä, minkä ikäinen hän oli ollut, kun äiti oli lyönyt, hän oli vastannut selvästi.