Tohtori Jukka Seppisen mukaan Suomessa tiedetään varsin hyvin, kuinka laajaa Neuvostoliiton vaikuttaminen oli, mutta toiminnassa riittää edelleen tutkittavaa.
– Verkoston laajuudesta on käsitys. Se tiedetään, mitkä instanssit siellä olivat. Esimerkiksi media piti saada kirjoittamaan ystävyyspolitiikan mukaisesti, Seppinen sanoo.
Katso videolta pitkä versio Seppisen haastattelusta Rikospaikka-ohjelmassa. Seppisen tänään julkaistava kirja käsittelee Suomen vakoiluhistoriaa vuosilta 1945-2018.
– Venäjä aloitti Suomen tavoittamisen takaisin valtapiiriinsä pian itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla, tohtori Seppinen sanoo.
Valvontakomission myötä Neuvostoliitto pääsi Suomeen sisään. Tavoitteena oli pitkälti Suomen hallitseminen, Suomen etupiiriaseman vakiinnuttaminen ja jopa Suomen kommunismin voimaan saattaminen Suomessa.
1950-luvulta alkaen KGB:n toiminnassa oli kaksi tasoa: vaikuttajavaikuttaminen sekä tieteellinen ja taloudellinen vakoilu.
Supon rooli
– 1920-30 -luvulla EK ja Valpo selvisivät hyvin. Neuvostoasiamiehet eivät päässeet pureutumaan yhteiskunnan rakenteeseen, Seppinen sanoo.
