Tohtori Jukka Seppisen mukaan Suomessa tiedetään varsin hyvin, kuinka laajaa Neuvostoliiton vaikuttaminen oli, mutta toiminnassa riittää edelleen tutkittavaa.
– Verkoston laajuudesta on käsitys. Se tiedetään, mitkä instanssit siellä olivat. Esimerkiksi media piti saada kirjoittamaan ystävyyspolitiikan mukaisesti, Seppinen sanoo.
Katso videolta pitkä versio Seppisen haastattelusta Rikospaikka-ohjelmassa. Seppisen tänään julkaistava kirja käsittelee Suomen vakoiluhistoriaa vuosilta 1945-2018.
– Venäjä aloitti Suomen tavoittamisen takaisin valtapiiriinsä pian itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla, tohtori Seppinen sanoo.
Valvontakomission myötä Neuvostoliitto pääsi Suomeen sisään. Tavoitteena oli pitkälti Suomen hallitseminen, Suomen etupiiriaseman vakiinnuttaminen ja jopa Suomen kommunismin voimaan saattaminen Suomessa.
1950-luvulta alkaen KGB:n toiminnassa oli kaksi tasoa: vaikuttajavaikuttaminen sekä tieteellinen ja taloudellinen vakoilu.
Supon rooli
– 1920-30 -luvulla EK ja Valpo selvisivät hyvin. Neuvostoasiamiehet eivät päässeet pureutumaan yhteiskunnan rakenteeseen, Seppinen sanoo.
Sotien jälkeen tuli suojelupoliisin aika.
– 1950- ja 60-luvulla ryhti oli aika hyvä, mutta sen jälkeen Neuvostoliitto lisäsi voimavarojaan. Supon resurssit eivät suinkaan kasvaneet.
Seppisen mukaan neuvostoystäviin lukeutuneet poliitikot eivät halunneet kasvattaa supon valtuuksia ja voimavaroja.
– He saivat siitä itse etua.
Seppisen mukaan supo nosti vaikuttamisen kanssa kädet ylös.
Tiedustelulaki saatava
Seppisen mukaan Suomen vastavakoilu on ollut jäljessä koko ajan. Seppinen pitää tärkeänä, että tiedustelulaki saadaan pikaisesti voimaan.
– Se edellyttää kuitenkin sitä, että valvonta on kunnossa. Tiedusteluvaltuutetun rooli on tärkeä.
Rikospaikka keskiviikkoisin 22.35
23:33
