Vaikka Afganistanin presidentti on lentänyt karkuun ja hallinnon armeija on käytännössä lyöty, niin kaduilla on nähty Talebanin vastaisia mielenosoittajia. Lähipäivät näyttävät, laajenevatko mitä ilmeisimmin ihmishenkiäkin vaatineet mielenilmaukset.
Afganistanin tilannetta voinee hyvällä syyllä kutsua sekavaksi, eikä sanavalinta koske vain Kabulin kaaosmaista lentokenttää.
Ei olekaan vielä selvää, saako Taleban todella Afganistanin hallintaansa, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund.
– Se on suuri kysymys. Miten Taleban pystyy vakinaistamaan asemansa Afganistanissa vai pystyykö se sitä ylipäätään tekemään, Hägglund sanoo.
Yhdysvaltain armeijan joukot pysynevät jonkin aikaa Kabulin lentokentällä ylläpitämässä jonkinlaista järjestystä. Selvää kuitenkin on, ettei sodan runtelemassa maassa pian ole virallisesti amerikkalaisia sotilaita.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Hägglundin mukaan on mahdollista, että Afganistaniin syntyy valtatyhjiö. Ja kuten tavallista, vapaaehtoisia täyttäjiä löytyy. Ainakin Venäjä ja Kiina ovat jo ehtineet ilmoittamaan, että ne pyrkivät luomaan suhteet Talebaniin.
Kiinalle Afganistan on kiinnostava kolkka niin luonnonvarojen kuin kauppamahtia edistävän Vyö ja tie -projektinkin kannalta. Toisaalta ongelmia saattaa aiheuttaa islaminuskoisen uiguurivähemmistön sorto, Hägglund arvioi.
Pakolaiset jakavat puolueita
Suomessa on keskusteltu paitsi evakuoinneista, niin myös mahdollisten pakolaisten ilmestymisestä Eurooppaan.
Miten Suomen sitten pitäisi pakolaisiin suhtautua? Siitä puolueet ovat luonnollisesti olleet montaa mieltä.
Lue myös: Suomen lähetystöä turvanneita afgaaneja ei evakuoida – pelkäävät henkensä puolesta: "Voitaisiinko edes lapset viedä turvaan?"
Perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Riikka Purran mukaan pakolaisia tulee auttaa lähellä lähtömaata. Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron ovat olleet samoilla linjoilla. Suomessa Purran kanta on saanut tukea ainakin kokoomuksen Petteri Orpolta.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo taas katsoo perussuomalaisten turvapaikkalinjausten olevan ”kylmääviä”. Vasemmistoliiton Li Andersson puolestaan toteaa, että ”olemme edelleen erittäin kaukana sellaisesta maailmasta, jossa turvapaikoille ei ole enää tarvetta”.
Pakolaiskeskustelussa on taajaan viitattu vuoteen 2015. Tuolloin Suomesta turvapaikkaa haki lähes 32 500 ihmistä. Turvapaikanhakijoiden määrä on 2000-luvulla tyypillisesti liikkunut 1 500:n ja 6 000:n välillä, kertoo sisäministeriö.
– Maan sisäinen pakolaisuus on kansainvälistä pakolaisuutta paljon suurempi ilmiö. Vuonna 2015 alle viisi prosenttia kaikista pakolaisista tuli Eurooppaan, Ulkopoliittisen instituutin Hägglund muistuttaa.
Niin tai näin, keskustelu afganistanilaisista pakolaisista jatkunee.
– Varmasti luo keskustelua jihadismista ja siitä, miten suhtaudutaan pakolaisiin. Kuinka monta pakolaista suostutaan ottamaan?, Hägglund pohtii.
