Aarnion mukaan tietolähteiden rekisteröimättömyys ei ollut toivottu tila, päinvastoin – "On odotettu kuin kuuta nousevaa, että sellainen rekisteri tulisi" | MTV Uutiset
Aarnion mukaan tietolähteiden rekisteröimättömyys ei ollut toivottu tila, päinvastoin – "On odotettu kuin kuuta nousevaa, että sellainen rekisteri tulisi"
Lehtikuva
Julkaistu 22.06.2020 16:24
MTV UUTISET – STT
Kuin ilmapallosta olisi lähtenyt ilma, kuvailee Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio reaktiotaan, kun hän ymmärsi, että tietolähteitä ei voi rekisteröidä ilman näiden suostumusta.
Aarnion mukaan Helsingin poliisissa tultiin tietosuojavaltuutetun lausunnon myötä siihen tulokseen, että vaatimus suostumuksesta tekee rekisteröinnistä hyvin vaikeaa.
– Siitä keskusteltiin, onko todella näin ja osattiin ajatella, että ei kovin helpolla nimiä saada, Aarnio sanoi tänään Helsingin hovioikeudessa.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniota kuultiin vuonna 2018 todistajana käräjäoikeudessa. Hän ei muistanut, että Helsingin poliisista olisi kysytty häneltä suostumuksen merkityksestä. Reijo Aarnio sanoi lisäksi, ettei laissa ei ole määritelty tietolähteille erityistä oikeutta omien tietojensa poistamiseen rekisteristä.
Tiedottajien rekisteröinti on hänen mukaansa mahdollista tehdä ilman suostumusta.
Jari Aarniota kuultiin tänään Helsingin poliisin tietolähdetoimintaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Oikeudessa pyritään selvittämään, mitä kukakin poliiseista tiesi huumepoliisin tietolähteiden käytöstä 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, ja olisiko jonkun pitänyt puuttua tilanteeseen.
Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana.
Aarnio on perustellut toimintaansa muun muassa sanomalla, että lähteet pelkäsivät paljastuvansa, koska paljastuminen olisi voinut tietää heille hengenvaaraa.
Aarnion mukaan viimeinen pisara oli tapaus, jossa syyttäjä yritti vuonna 2007 poliisitoiminnan epäselvyyksiä tutkiessaan päästä käsiksi keskusrikospoliisin kassakaappiin, jossa oli tietoa poliisin tiedottajista.
– Sen jälkeen kukaan ei varmuudella halunnut mihinkään rekisteriin koskaan, hän sanoi.
"Puhuttiin vasikoista ja tällaisista"
Aarniolta kysyttiin tietolähdetoiminnasta ennen rekisterin tuhoamista. Hänen mukaansa rekisteröinti oli tällöinkin poikkeustilanne.
Rekisteröityjä lähteitä oli Aarnion mukaan ehkä 15–30. Valtaosa lähteistä oli rekisteröimättömiä. Aarnio huomautti, että termi "tietolähde" oli tällöin vielä vieras.
– Puhuttiin vasikoista ja tällaisista, hän sanoi.
Syyttäjä kysyi Aarniolta, oliko tällä omia tietolähteitä. Aarnio vastasi tavanneensa tiettyjä lähteitä, mutta niitä tapasivat hänen mukaansa muutkin poliisit. Aarnio sanoi, että lähteet eivät olleet hänen omiaan, vaan ne olivat laitoksen yhteisiä.
Syytteessä on Aarnion lisäksi kaksi hänen alaistaan sekä poliisijohtoa aina entiseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti. Kaikki kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
Käräjäoikeus päätyi aiemmin hylkäämään asiassa kaikki syytteet. Se katsoi, ettei tietolähteiden rekisteröintiin ollut syytteiden tekoaikana laillista tapaa.
Syyttäjät pitävät rekisterin tuhoamista laittomana, ja heidän mukaansa valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa ei voi oikeusvaltiossa olla.
Poliisin tietolähteet ovat esimerkiksi rikospiireissä liikkuvia ihmisiä, jotka ilmoittavat poliisille esimerkiksi suunnitteilla olevista rikoksista. Lähteiden rekisteröinti on tärkeää muun muassa valvonnan takia.
Aarnion mukaan rekisterin puute ei suinkaan ollut poliisilaitoksella toivottu tila.
– On odotettu kuin kuuta nousevaa, että sellainen rekisteri tulisi, mutta sitä ei koskaan tullut.
Syyttäjä Mari Mattila kysyi Aarniolta, miten tietolähdetoiminta muuttui, kun rekisteröinnistä luovuttiin. Oliko poliisilla tietolähdetoimintaa, vaikka rekisteriä ei ollut?
– On aina ollut ja tulee aina olemaan, Aarnio vastasi.
Aarnio on tuomittu lainvoimaisesti kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen huume- ja virkarikoksista. Hovioikeuden mukaan hän oli niin sanottu Pasilan mies, joka käytti 2010-luvun alussa prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen.
Aarniolla on tuomio myös niin sanotussa Trevoc-jutussa. Hovioikeuden mukaan hänellä oli kaksoisrooli seurantalaiteyhtiössä ja laitteita ostaneessa Helsingin huumepoliisissa.
Aamupäivällä oikeudessa kuultiin Helsingin entistä poliisikomentajaa Jukka Riikosta, joka korosti, ettei hän juurikaan ollut tietolähdetoiminnan kanssa tekemisissä. Kyse oli hänen mukaansa operatiivisesta toiminnasta, johon poliisilaitoksen päälliköllä ei ollut syytä tai aikaakaan puuttua.
Syyttäjä kysyi useaan kertaan, mitä laillisuusvalvonnasta kerrottiin Riikoselle tietolähdetoiminnasta vuosina 2008–2013. Riikonen toisti, ettei mistään suuremmista ongelmista ainakaan kerrottu.
– Ei esitelty mitään sellaista, että olisi epäkohtia tai laittomuuksia.
Syyttäjä tarkensi useamman kerran, että pyytää saada tietää, mitä Riikoselle kerrottiin, eikä sitä mitä hänelle ei kerrottu.
Riikonen kertoi luottaneensa siihen, että hänen alaisensa hoitivat vastuutehtävänsä, ja valvonta toimi siten, että puuttumista vaativat epäkohdat saatettiin hänen tietoonsa.
Riikonen katsoo, etteivät hän tai hänen alaisensa ole syyllistyneet asiassa rikoksiin. Hän vetoaa muun muassa tietolähdetoimintaa koskevien lakien, määräysten ja ohjeiden epäselvyyteen, mitä on tuotu esille useiden ihmisten suulla jo käräjävaiheessa.
– Niin epäselvää, ettei vieläkään ole selvää, mikä on se puute ja väärintoiminta, joka poliisilaitoksessa on ollut.
Riikonen sanoi lisäksi, että toiminta oli tuolloin vasta muotoutumassa, ja tietolähteiden rekisteröinti herätti kysymyksiä myös lähteiden näkökulmasta.
– Asia oli vaikea ja asia oli uusi ja edellytti rekisteröitävienkin kannalta tarkkaa menettelyä, Riikonen sanoi.
