Suomen varauduttava vaikutusyrityksiin kevään vaaleissa – Veteraanidiplomaatti suhtautuu kriittisesti Venäjän vaikutushaluun: "Suomen Nato-keskustelu on aika uneliasta"

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mukaan vaarana on, että tuleviin vaaleihin pyritään vaikuttamaan erilaisin keinoin.

– Kun katsoo viime vuosien esimerkkejä Yhdysvalloista, Ranskasta tai nyt Ruotsista ihan hiljattain, niin kyllä meidän on varauduttava siihen, että eduskuntavaaleihin, eurovaaleihin ja jopa maakuntavaaleihin saattaa kohdistua vaikuttamista, Limnéll sanoo.

Limnéllin kanssa uuden Uhkakuvat-kirjan (Docendo) kirjoittanut veteraanidiplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi muotoilee asian niin, että aiempien tapausten jälkeen on aivan luonnollista ottaa huomioon, että vaikuttamista voi tapahtua meilläkin.

Bottitilien viesteillä pyrittiin vaikuttamaan

Ruotsissa vaaleja ja politiikkaa käsitelleet automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivävaalien alla.

Bottitilien viesteissä ilmaistiin tyypillisesti tukea ruotsidemokraateille ja arvostelu kohdistui yleensä sosiaalidemokraatteihin. Viestien sisältö oli usein kansallismielistä ja maahanmuuttovastaista.

Ranskassa taas hakkeroituja nykyisen presidentin, keskustaliberaalin Emmanuel Macronin En Marche -liikkeen dokumentteja vuodettiin verkkoon vain vähän ennen vaalirauhan julistamista viime presidentinvaalien toisella kierroksella. Macronin kilpakumppani oli äärioikeiston Marine Le Pen.

Yhdysvalloissa puolestaan hakkeroitiin ja vuodettiin julki viime presidentinvaalikampanjan aikana Hillary Clintonin edustaman demokraattipuolueen sähköposteja. Lisäksi erikoissyyttäjä Robert Mueller tutkii parhaillaan presidentti Donald Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksiä.

Uusi hybridivaikuttamisen muoto

Esimerkit eri maista osoittavat Limnéllin mukaan, että vaaleihin vaikuttamisesta on tullut yhä aktiivisempi hybridivaikuttamisen muoto, jossa tavoitteena on yhteiskuntarauhan ja -vakauden horjuttaminen.

Vaalivaikuttamisesta puhuttaessa esillä on ollut erityisesti Venäjä. Se on kuitenkin kiistänyt tiukasti sekaantumisensa esimerkiksi Yhdysvaltojen vaaleihin.

– Tähän mennessä on jo niin paljon nähty, että voidaan sanoa, että Venäjä on jollain tavalla vaikuttanut, mutta millä kaikella tavalla, sitä erikoissyyttäjä Mueller (Yhdysvalloissa) tutkii, Iloniemi sanoo.

Venäjä on Limnéllin ja Iloniemen mukaan yksi mahdollinen vaikuttaja, joka voisi olla kiinnostunut myös Suomen vaaleista. Eri asia kuitenkin on, onko itänaapurillamme tahtoa sekaantua niihin.

Iloniemen mielestä sellaisia mehukkaita aiheita, jotka saisivat Venäjän aktivoitumaan, ei tällä hetkellä oikein ole.

– Nato-keskustelu on aika lailla uneliasta, siitä ei paljon jutun juurta saa. Mutta se olisi saattanut olla sellainen aihe, Iloniemi arvioi.

Vanhaa ei kannata vaihtaa

Sekä Limnéll että Iloniemi katsovat, että Suomen on syytä luottaa jatkossakin vaaleissa vanhaan kunnon kynään sekä perinteiseen äänestyslippuun. Vaalit eivät ole asia, jota heidän mielestään kannattaa digitalisoida, koska riskeinä ovat esimerkiksi vaalituloksen manipulointi tai sähköisten järjestelmien toiminnan estäminen vaalipäivänä.

Yksi tapa vaikuttaa vaaleihin on myös äänestäjärekisteriin murtautuminen ja siellä olevien tietojen muuttaminen.

– Demokratia on kenties maamme kriittisin infrastruktuuri. Vaalien turvaaminen on kansanvallan turvaamista, Uhkakuvat-kirjassa painotetaan.

Vaalien luotettavuutta voidaan pyrkiä horjuttamaan monin tavoin myös äänestystavasta tai -järjestelmästä riippumatta. Limnéllin mukaan huhut ja väitteet vaalien epärehellisyydestä voivat voimistuessaan ja vaikkapa sosiaalisen median vauhdittamina heikentää vakavalla tavalla luottamusta.

Ihmisten ajatteluun ja asenteisiin ja sitä kautta käyttäytymiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös ehdokkaita mustamaalaamalla, valegallupeja julkaisemalla sekä monin muin tavoin.

Tieto on valtaa

Yksi huomioitava asia ovat algoritmipohjaiset vaikutuskeinot. Limnéllin mukaan suuret teknologiayritykset, kuten Apple, Google ja Facebook, pystyvät käyttäjiensä tietoja kerätessään ja analysoidessaan mahdollisesti hyvinkin tarkasti tuntemaan ihmisten äänestyskäyttäytymisen ja profiloinnin kautta kohdistamaan heihin poliittista vaikuttamista.

Limnéll uskoo, että dataa keräävät yhtiöt todennäköisesti tietävät, ketkä ovat epävarmoja äänestäjiä ja miten näiden kantaa voidaan ohjailla haluttuun äänestyskäyttäytymiseen.

– Epävarmoihin äänestäjiin voidaan kohdistaa esimerkiksi tietynlaista psykologista vaikuttamista niin, että he lähtisivät äänestämään. Ja toisaalta aikaa ei uhrata niihin äänestäjiin, joista tiedetään, että he 95 prosentin varmuudella äänestävät.

Uhkakuvat-kirjassa muistutetaan, että tulevaisuudessa teknologian osalta voimakkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat toimijat eivät olekaan välttämättä valtioita, vaan globaaleja teknologiayritysjättejä.

Niissä tapahtuvat teknologisen kehityksen kannalta keskeisimmät läpimurrot. Yritykset hallitsevat myös kasvavassa määrin maailmassa olevaa dataa, joka jo nyt on arvokkain raaka-aine maailmassa.

– Tämä data ja digitaalisten viestintäkanavien kautta vaikuttaminen tulee yhä arvokkaammaksi ja vaikutusvaltaisemmaksi, Limnéll sanoo.