Suomen on varauduttava vihamielisiin vaikutusyrityksiin ensi kevään vaaleissa.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mukaan vaarana on, että tuleviin vaaleihin pyritään vaikuttamaan erilaisin keinoin.
– Kun katsoo viime vuosien esimerkkejä Yhdysvalloista, Ranskasta tai nyt Ruotsista ihan hiljattain, niin kyllä meidän on varauduttava siihen, että eduskuntavaaleihin, eurovaaleihin ja jopa maakuntavaaleihin saattaa kohdistua vaikuttamista, Limnéll sanoo.
Limnéllin kanssa uuden Uhkakuvat-kirjan (Docendo) kirjoittanut veteraanidiplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemi muotoilee asian niin, että aiempien tapausten jälkeen on aivan luonnollista ottaa huomioon, että vaikuttamista voi tapahtua meilläkin.
Bottitilien viesteillä pyrittiin vaikuttamaan
Ruotsissa vaaleja ja politiikkaa käsitelleet automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan selvästi valtiopäivävaalien alla.
Bottitilien viesteissä ilmaistiin tyypillisesti tukea ruotsidemokraateille ja arvostelu kohdistui yleensä sosiaalidemokraatteihin. Viestien sisältö oli usein kansallismielistä ja maahanmuuttovastaista.
Ranskassa taas hakkeroituja nykyisen presidentin, keskustaliberaalin Emmanuel Macronin En Marche -liikkeen dokumentteja vuodettiin verkkoon vain vähän ennen vaalirauhan julistamista viime presidentinvaalien toisella kierroksella. Macronin kilpakumppani oli äärioikeiston Marine Le Pen.
