Suomessa varaudutaan kevään vaaleissa ennennäkemättömällä laajuudella vaalihäirintään. Turvallisuuskomitean ja valtioneuvoston kanslian asiantuntijat kiertävät parhaillaan kouluttamassa niin poliitikkoja, medioita kuin kansalaisiakin tunnistamaan netissä leviävää valhemateriaalia ja varautumaan muun muassa kyberiskuihin.
Esimerkkiä ja kokemusta on haettu varsinkin Ruotsista.
Raivokas väittely maahanmuutosta leimasi Ruotsin viime vaaleja. Kuohuntaa käytettiin sumeilematta hyväksi myös kampanjoissa, ja mediassa nähtiin lukuisia, kekseliäitä huijauksia.
Yhdessä niistä esitettiin Ruotsin sosiaalidemokraattien vaalirekkaa - moskeijan kuvalla ja minareetilla varustettuna. Kuva on tietenkin kuvankäsittely, minkä huomaa mm. auton varjoa tarkastelemalla.
Myöskään ohjaamon ikkunoiden läpi ei näy mitään, ei ainakaan ympärillä olevaa torimaisemaa.
Monelle se meni silti todesta. Pian myös ääntenlaskentaan heitettiin epäilyksen varjo. Se perustui ääntenlaskennan hidastumiseen vaali-illan aikana.
– Ruotsin vaalilaskentajärjestelmät nikottelivat jonkin aikaa, ja hyvin nopeasti sosiaaliseen mediaan levisi valeuutinen, jonka mukaan tämän katkon aikana lähdettiin manipuloimaan näitä tuloksia. Näinhän ei käynyt, tämä sosiaalisessa mediassa levinnyt tiedonpätkä oli umpivaletta, kuvailee Suomen turvallisuuskomitean erikoistutkija Antti Sillanpää.
Pian sosiaalisessa mediassa nähtiin kiivailua vaalivilpistä.
Tavoitteena ei useinkaan ole väärän tiedon levittäminen sinänsä vaan luottamuksen murentaminen koko yhteiskuntaan.
– Suomen äänestysjärjestelmä on erittäin luotettava. 110 vuotta on pidetty luotettavasti vaaleja, mutta nyt meillä on uutena ilmiönä informaatiovaikuttaminen, ja se voi kohdistua nimenomaan siihen luottamuksen tunteeseen. Ihmisille voi tulla tunne, että se järjestelmä ei olisi luotettava vaikka se sitä onkin, Sillanpää kuvaa.
Vaalihäirintää torjutaan laajalla ohjelmalla
Tapaus Ruotsi on keskeisin esikuva, kun Suomi valmistautuu kevään vaaleihin. Vaalihäirintää torjutaan nyt ensimmäistä kertaa laajalla ohjelmalla, jossa pureudutaan valeuutisiin, kyberiskuihin sekä sosiaalisen median feikkitileihin.
Antti Sillanpää ja hänen kollegansa kiertävät kentällä puhumassa erilaisista vaalihäirinnän keinoista.
– Informaatiovaikuttamisen tavoite on että kohde alkaa tehdä päätöksiä jotka ovat sen omia etuja vastaan. Siinä voidaan käyttää välineenä valheita, kyberhyökkäyksiä ja sen tyyppisiä. Sillanpää jatkaa.
Yksi maailmalta tuttu ja vaarallisen tehokas tapa häiritä vaaleja olisi tehdä kyberisku vaalikoneisiin. Jos sellainen onnistuu, sillä voi helposti muokata äänestäjien käsitystä ehdokkaista.
Sillanpää ei kuitenkaan halua arvioida häirintäyritysten lähdettä.
– Me ei arvioida sitä, mistä uhka tulee, me keskitymme siihen, että hoidamme omat asiamme ja varaudumme, tuli se sitten uhka mistä tahansa.