Pitkän historian omaava Laukon kartano Pirkanmaan Vesilahdella avaa ovensa ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Kartano keskittyy tarjoamaan yleisölle taidetta ja kulttuuria.
Laukon kartanon mailla on asuttu jo yli 1500 vuoden ajan. Ensimmäiset kirjatut dokumentit kartanosta löytyvät 1400-luvulla, kun laamanni Jeppe Kurki asettui asumaan Laukkoon. Kurkien suku hallitsikin Laukkoa seuraavat 400 vuotta. Tunnetuin Kurjista oli Klaus Kurki, jonka tarinan myöhemmin Elias Lönnrot kirjasi Elinan surma -balladiinsa Kantelettareen.
1900-luvulla tultaessa kartanon torpparit ryhtyivät epäkohtia korjatakseen lakkoon. Tuolloin Laukon omistanut paroni Herman Standertskjöld-Nordenstam ei suostunut torppareiden vaatimuksiin vaan hääti suuren julkisuuden saattelemana kymmeniä perheitä ulos kodeistaan. Paroni sai kuitenkin maksaa teoistaan, sillä sisällissodan aikana punaiset polttivat kartanorakennuksen.
Nykyinen Laukko
Nykyisen kartanorakennuksen paikalleen rakennutti tamperelainen paperitehtailija Rafael Haarla. Valkoisten kartanokylän rakennusten lisäksi Haarlan aikana Laukkoon saapuivat niin Laukon valkohäntäpeurat kuin monet suomalaiskansalliset veistokset, muun muassa kartanon rappusilla vartioivat Jussi Mäntysen Laukon hirvet.
Nykyiselle omistajasuvulle, Lagerstameille kartano siirtyi Haarlan perikunnalta vuonna 1968. Uusi isäntä Juhani Lagerstam ryhtyi kehittämään ensin karjataloutta ja nosti kartanon tunnetuksi lihantuottajaksi. Myöhemmin mielenkiinto kohdistui ratsu- ja ravihevosiin, joiden kautta Laukko tunnetaan hyvin pitkin Eurooppaa tänäkin päivänä. Tunnetuin ravitallin kasvatti on Euroopan mestaruuden voittanut Houston Laukko.
Juhani Lagerstam kalusti aktiivisesti kartanoaan ja keräsi antiikkia ja erilaista taidetta.
- Ehdottomasti se ominaisin tyyli on tämmöinen renessanssi ja barokki. Tumma ja jylhä, kartanon nykyinen omistaja Liisa Lagerstam.
Taidekokoelma on koottu nyt kesäksi kartanon päärakennukseen aukeavaan näyttelyyn. Vanhempaan kaartiin kuuluvat muun muassa Albert Edelfeltin Pariisilaismalli -pastellityö ja Justus van Egmontin maalama Kuningatar Kristiinan muotokuva Pohjolan Minerva, mutta kokoelmissa on myös paljon tuoreempaa modernia taidetta.
- Näyttely kertoo isäni Juhani Lagerstamin elämäntyöstä niin ravihevoskasvattajana kuin sitten antiikki- ja taidekeräilijänä. Meillä on nyt nähtävissä ensimmäistä kertaa koko Laukon mielenkiintoinen antiikki ja taidekokoelma, itsekin Laukon taidehistoriasta väitellyt kartanon emäntä Liisa Lagerstam sanoo.